4.1 Keskeisten palvelujen tarjoajat
Verkko- ja tietoturvadirektiivissä ei määritellä, mitkä nimenomaiset toimijat katsotaan sen
soveltamisalan kuuluviksi keskeisten palvelujen tarjoajiksi. Sen sijaan siinä vahvistetaan
kriteerit, joita jäsenvaltioiden on sovellettava toteuttaakseen määritysprosessin, jossa viime
kädessä määritellään, mitkä liitteessä II lueteltuihin toimijoiden tyyppeihin lukeutuvat
yksittäiset yritykset katsotaan keskeisten palvelujen tarjoajiksi ja mitä yrityksiä direktiivin
mukaiset velvollisuudet siten koskevat.
4.1.1 Verkko- ja tietoturvadirektiivin liitteessä II luetellut toimijoiden tyypit
Direktiivin 4 artikla 4 kohdan mukaan keskeisten palvelujen tarjoajat ovat julkisia tai
yksityisiä toimijoita, jotka ovat direktiivin liitteessä II tarkoitettua tyyppiä ja täyttävät
5 artiklan 2 kohdassa vahvistetut vaatimukset. Liitteessä II luetellaan toimialat, osa-alueet ja
toimijoiden tyypit, joiden osalta kunkin jäsenvaltion toteutettava 5 artikla 2 kohdan mukainen
määritysprosessi25.
Toimialoihin
lukeutuvat
energia,
liikenne,
pankkiala,
finanssimarkkinoiden infrastruktuurit, terveydenhuolto, vesihuolto ja digitaalinen
infrastruktuuri.
Useimpien ’perinteisiin toimialoihin’ kuuluvien toimijoiden osalta EU:n lainsäädäntöön
sisältyy jo vakiintuneita määritelmiä, joihin viitataan liitteessä II. Näin ei ole kuitenkaan
liitteessä II olevassa 7 kohdassa mainitun digitaalisen infrastruktuurin osalta; tähän
infrastruktuuriin
sisältyvät
internetin
yhdysliikennepisteet,
nimipalvelut
ja
aluetunnusrekisterit. Näitä määritelmiä selitetään tarkemmin seuraavassa.
1) Internetin yhdysliikennepiste (IXP)
Internetin yhdysliikennepiste määritellään 14 artiklan 3 kohdassa ja sitä selitetään edelleen
johdanto-osan 18 kappaleessa. Sillä tarkoitetaan verkkoinfrastruktuurin osaa, joka
mahdollistaa useamman kuin kahden riippumattoman teknisesti erillisen järjestelmän
liittämisen yhteen pääasiassa internetliikenteen välittämisen helpottamiseksi. Internetin
yhdysliikennepistettä voidaan myös kuvailla fyysiseksi paikaksi, jossa useat verkot voivat
välittää internetliikennettä toisilleen vaihteen kautta. Yhdysliikennepisteen päätarkoituksena
on mahdollistaa verkkojen yhteenliittäminen suoraan yhdysliikennepisteen kautta ilman, että
liikenteen tarvitsee kulkea yhden tai useamman kolmannen osapuolen verkon kautta. IXPpalvelun tarjoaja ei tavallisesti vastaa internetliikenteen reitittämisestä, vaan siitä huolehtivat
verkkopalvelujen tarjoajat. Suoralla yhteenliittämisellä on monia etuja, mutta tärkeimmät syyt
ovat kustannukset, latenssi ja kaistaleveys. Mikään osapuoli ei tyypillisesti laskuta vaihteen
läpi kulkevasta liikenteestä, kun taas upstream-internetpalveluntarjoajalle suuntautuvasta
liikenteestä laskutetaan. Suoralla yhteenliitännällä, joka usein sijaitsee samassa kaupungissa
kuin molemmat verkot, vältetään tarve siirtää dataa pitkiä matkoja sen välittämiseksi yhdestä
verkosta toiseen, mikä pienentää latenssia.
25
Ks. tarkempia tietoja määritysprosessista jäljempänä 4.1.6 kohdassa.
21
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents