4.1 Keskeisten palvelujen tarjoajat Verkko- ja tietoturvadirektiivissä ei määritellä, mitkä nimenomaiset toimijat katsotaan sen soveltamisalan kuuluviksi keskeisten palvelujen tarjoajiksi. Sen sijaan siinä vahvistetaan kriteerit, joita jäsenvaltioiden on sovellettava toteuttaakseen määritysprosessin, jossa viime kädessä määritellään, mitkä liitteessä II lueteltuihin toimijoiden tyyppeihin lukeutuvat yksittäiset yritykset katsotaan keskeisten palvelujen tarjoajiksi ja mitä yrityksiä direktiivin mukaiset velvollisuudet siten koskevat. 4.1.1 Verkko- ja tietoturvadirektiivin liitteessä II luetellut toimijoiden tyypit Direktiivin 4 artikla 4 kohdan mukaan keskeisten palvelujen tarjoajat ovat julkisia tai yksityisiä toimijoita, jotka ovat direktiivin liitteessä II tarkoitettua tyyppiä ja täyttävät 5 artiklan 2 kohdassa vahvistetut vaatimukset. Liitteessä II luetellaan toimialat, osa-alueet ja toimijoiden tyypit, joiden osalta kunkin jäsenvaltion toteutettava 5 artikla 2 kohdan mukainen määritysprosessi25. Toimialoihin lukeutuvat energia, liikenne, pankkiala, finanssimarkkinoiden infrastruktuurit, terveydenhuolto, vesihuolto ja digitaalinen infrastruktuuri. Useimpien ’perinteisiin toimialoihin’ kuuluvien toimijoiden osalta EU:n lainsäädäntöön sisältyy jo vakiintuneita määritelmiä, joihin viitataan liitteessä II. Näin ei ole kuitenkaan liitteessä II olevassa 7 kohdassa mainitun digitaalisen infrastruktuurin osalta; tähän infrastruktuuriin sisältyvät internetin yhdysliikennepisteet, nimipalvelut ja aluetunnusrekisterit. Näitä määritelmiä selitetään tarkemmin seuraavassa. 1) Internetin yhdysliikennepiste (IXP) Internetin yhdysliikennepiste määritellään 14 artiklan 3 kohdassa ja sitä selitetään edelleen johdanto-osan 18 kappaleessa. Sillä tarkoitetaan verkkoinfrastruktuurin osaa, joka mahdollistaa useamman kuin kahden riippumattoman teknisesti erillisen järjestelmän liittämisen yhteen pääasiassa internetliikenteen välittämisen helpottamiseksi. Internetin yhdysliikennepistettä voidaan myös kuvailla fyysiseksi paikaksi, jossa useat verkot voivat välittää internetliikennettä toisilleen vaihteen kautta. Yhdysliikennepisteen päätarkoituksena on mahdollistaa verkkojen yhteenliittäminen suoraan yhdysliikennepisteen kautta ilman, että liikenteen tarvitsee kulkea yhden tai useamman kolmannen osapuolen verkon kautta. IXPpalvelun tarjoaja ei tavallisesti vastaa internetliikenteen reitittämisestä, vaan siitä huolehtivat verkkopalvelujen tarjoajat. Suoralla yhteenliittämisellä on monia etuja, mutta tärkeimmät syyt ovat kustannukset, latenssi ja kaistaleveys. Mikään osapuoli ei tyypillisesti laskuta vaihteen läpi kulkevasta liikenteestä, kun taas upstream-internetpalveluntarjoajalle suuntautuvasta liikenteestä laskutetaan. Suoralla yhteenliitännällä, joka usein sijaitsee samassa kaupungissa kuin molemmat verkot, vältetään tarve siirtää dataa pitkiä matkoja sen välittämiseksi yhdestä verkosta toiseen, mikä pienentää latenssia. 25 Ks. tarkempia tietoja määritysprosessista jäljempänä 4.1.6 kohdassa. 21

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents