On syytä huomata, että internetin yhdysliikennepisteen määritelmä ei kata fyysisiä pisteitä,
joissa ainoastaan kaksi fyysistä verkkoa on liitetty toisiinsa (eli verkkopalvelujen tarjoajat
kuten BASE ja Proximus). Jäsenvaltioiden on siten saattaessaan direktiivin osaksi kansallista
lainsäädäntöä erotettava toisistaan operaattorit, jotka helpottavat kootun internetliikenteen
välittämistä useiden verkko-operaattoreiden kesken, ja yksittäiset verkko-operaattorit, jotka
liittävät verkkonsa fyysisesti yhteen yhteenliittämissopimuksen perusteella. Viimeksi
mainitussa tapauksessa verkkopalvelujen tarjoajat eivät kuulu 4 artiklan 13 kohdassa annetun
määritelmän soveltamisalaan. Asiaa selvennetään johdanto-osan 18 kappaleessa, jossa
todetaan, ettei yhdysliikennepiste anna pääsyä verkkoon eikä toimi transit-yhteyksien
tarjoajana tai välittäjänä. Viimeinen tarjoajien luokka ovat yritykset, jotka tarjoavat sellaisia
yleisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja, joihin sovelletaan direktiivin 2002/21/EY 13 a ja
13 b artiklan mukaisia turvallisuus- ja ilmoitusvelvollisuuksia. Ne on jätetty verkko- ja
tietoturvadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle26.
2) Nimipalvelu (DNS)
Direktiivin 4 artiklan 14 kohdan mukaan nimipalvelulla tarkoitetaan ”hajautettua hierarkkista
verkon nimijärjestelmää, joka käsittelee nimipalvelukyselyjä”. Tarkemmin sanottuna
nimipalvelua voidaan kuvata tietokoneiden, palvelujen tai muiden internetiin liitettyjen
resurssien hierarkkiseksi hajautetuksi nimijärjestelmäksi, joka mahdollistaa verkkotunnusten
koodaamisen IP-osoitteiksi (yhteyskäytäntöosoitteiksi). Järjestelmän päätehtävä on annettujen
verkkotunnusten muuttaminen IP-osoitteiksi. Tätä varten nimipalvelu käyttää tietokantaa sekä
nimipalvelimia ja resolveria, joilla mahdollistetaan tällainen verkkotunnusten ”kääntäminen”
operatiivisiksi IP-osoitteiksi. Vaikka verkkotunnusten koodaaminen ei olekaan nimipalvelun
ainoa tarkoitus, se on kuitenkin järjestelmän päätehtävä. Direktiivin 4 artiklan 14 kohdassa
annetussa oikeudellisessa määritelmässä keskitytään järjestelmän päätehtävään käyttäjän
näkökulmasta menemättä teknisiin yksityiskohtiin, kuten nimiavaruuden, nimipalvelimien tai
resolverien toimintaan. 4 artiklan 15 kohdassa selvennetään, kuka on katsottava
nimipalvelujen tarjoajaksi.
3) Aluetunnusrekisteri
Direktiivin 4 artiklan 16 kohdan mukaan aluetunnusrekisterillä tarkoitetaan toimijaa, joka
hallinnoi ja hoitaa internetin verkkotunnusten rekisteröintiä tietyn aluetunnuksen puitteissa.
Tällaiseen verkkotunnusten hallinnointiin sisältyy aluetunnusten muuttaminen IP-osoitteiksi.
IANA (Internet Assigned Numbers Authority) vastaa DNS-juuripalvelimen, IP-osoitteiden
jakamisen ja muiden internet-protokollan resurssien maailmanlaajuisesta koordinoinnista.
IANA vastaa erityisesti yleisten aluetunnusten, kuten .com, ja maantieteellisen aluetunnusten,
kuten .be, jakamisesta operaattoreille (rekistereille) ja niiden teknisten ja hallinnollisten
tietojen ylläpitämisestä. IANA ylläpitää maailmanlaajuista rekisteriä jaetuista aluetunnuksista
ja se osallistuu tämän luettelon julkaisemiseen internetin käyttäjille kaikkialla maailmassa
sekä uusien aluetunnusten käyttöönottoon.
26
Ks. lisätietoja verkko- ja tietoturvadirektiivin ja direktiivin 2002/21/EY välisestä suhteesta 5.2 kohdassa.
22
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents