On syytä huomata, että internetin yhdysliikennepisteen määritelmä ei kata fyysisiä pisteitä, joissa ainoastaan kaksi fyysistä verkkoa on liitetty toisiinsa (eli verkkopalvelujen tarjoajat kuten BASE ja Proximus). Jäsenvaltioiden on siten saattaessaan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä erotettava toisistaan operaattorit, jotka helpottavat kootun internetliikenteen välittämistä useiden verkko-operaattoreiden kesken, ja yksittäiset verkko-operaattorit, jotka liittävät verkkonsa fyysisesti yhteen yhteenliittämissopimuksen perusteella. Viimeksi mainitussa tapauksessa verkkopalvelujen tarjoajat eivät kuulu 4 artiklan 13 kohdassa annetun määritelmän soveltamisalaan. Asiaa selvennetään johdanto-osan 18 kappaleessa, jossa todetaan, ettei yhdysliikennepiste anna pääsyä verkkoon eikä toimi transit-yhteyksien tarjoajana tai välittäjänä. Viimeinen tarjoajien luokka ovat yritykset, jotka tarjoavat sellaisia yleisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja, joihin sovelletaan direktiivin 2002/21/EY 13 a ja 13 b artiklan mukaisia turvallisuus- ja ilmoitusvelvollisuuksia. Ne on jätetty verkko- ja tietoturvadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle26. 2) Nimipalvelu (DNS) Direktiivin 4 artiklan 14 kohdan mukaan nimipalvelulla tarkoitetaan ”hajautettua hierarkkista verkon nimijärjestelmää, joka käsittelee nimipalvelukyselyjä”. Tarkemmin sanottuna nimipalvelua voidaan kuvata tietokoneiden, palvelujen tai muiden internetiin liitettyjen resurssien hierarkkiseksi hajautetuksi nimijärjestelmäksi, joka mahdollistaa verkkotunnusten koodaamisen IP-osoitteiksi (yhteyskäytäntöosoitteiksi). Järjestelmän päätehtävä on annettujen verkkotunnusten muuttaminen IP-osoitteiksi. Tätä varten nimipalvelu käyttää tietokantaa sekä nimipalvelimia ja resolveria, joilla mahdollistetaan tällainen verkkotunnusten ”kääntäminen” operatiivisiksi IP-osoitteiksi. Vaikka verkkotunnusten koodaaminen ei olekaan nimipalvelun ainoa tarkoitus, se on kuitenkin järjestelmän päätehtävä. Direktiivin 4 artiklan 14 kohdassa annetussa oikeudellisessa määritelmässä keskitytään järjestelmän päätehtävään käyttäjän näkökulmasta menemättä teknisiin yksityiskohtiin, kuten nimiavaruuden, nimipalvelimien tai resolverien toimintaan. 4 artiklan 15 kohdassa selvennetään, kuka on katsottava nimipalvelujen tarjoajaksi. 3) Aluetunnusrekisteri Direktiivin 4 artiklan 16 kohdan mukaan aluetunnusrekisterillä tarkoitetaan toimijaa, joka hallinnoi ja hoitaa internetin verkkotunnusten rekisteröintiä tietyn aluetunnuksen puitteissa. Tällaiseen verkkotunnusten hallinnointiin sisältyy aluetunnusten muuttaminen IP-osoitteiksi. IANA (Internet Assigned Numbers Authority) vastaa DNS-juuripalvelimen, IP-osoitteiden jakamisen ja muiden internet-protokollan resurssien maailmanlaajuisesta koordinoinnista. IANA vastaa erityisesti yleisten aluetunnusten, kuten .com, ja maantieteellisen aluetunnusten, kuten .be, jakamisesta operaattoreille (rekistereille) ja niiden teknisten ja hallinnollisten tietojen ylläpitämisestä. IANA ylläpitää maailmanlaajuista rekisteriä jaetuista aluetunnuksista ja se osallistuu tämän luettelon julkaisemiseen internetin käyttäjille kaikkialla maailmassa sekä uusien aluetunnusten käyttöönottoon. 26 Ks. lisätietoja verkko- ja tietoturvadirektiivin ja direktiivin 2002/21/EY välisestä suhteesta 5.2 kohdassa. 22

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents