Yksi rekisterien tärkeä tehtävä on toisen tason verkkotunnusten jakaminen niin sanotuille rekisteröijille niiden oman aluetunnuksen puitteissa. Rekisteröijät voivat myös halutessaan itse jakaa kolmannen tason verkkotunnuksia. Maantieteelliset aluetunnukset on suunniteltu edustamaan maata tai aluetta standardin ISO 3166-1 perusteella. Yleisillä aluetunnuksilla ei yleensä ole maantieteellistä tai maatunnusta. Aluetunnusrekisterin ylläpitoon voi sisältyä myös nimipalvelun tarjoaminen. Esimerkiksi IANAn valtuutussääntöjen mukaan maantieteellisiä aluetunnuksia käsittelevän nimetyn elimen on muun muassa valvottava verkkotunnuksia ja ylläpidettävä kyseisen maan nimipalvelua27. Jäsenvaltioiden on otettava nämä näkökohdat huomioon, kun ne määrittävät keskeisten palvelujen tarjoajia 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 4.1.2 Keskeisten palvelujen tarjoajien määrittäminen Direktiivin 5 artiklan vaatimusten mukaan kunkin jäsenvaltion on toteutettava määritysprosessi kaikkien alueelleen sijoittautuneiden liitteessä II lueteltujen toimijoiden tyyppien osalta. Tämän arvioinnin perusteella kaikki toimijat, jotka täyttävät 5 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit, on määritettävä keskeisten palvelujen tarjoajiksi ja niihin on sovellettava 14 artiklassa säädettyjä turvallisuus- ja ilmoitusvaatimuksia. Jäsenvaltioilla on 9. marraskuuta 2018 saakka aikaa määrittää toimijat kullakin toimialalla ja toimialan osa-alueella. Jäsenvaltioiden tukemiseksi tässä prosessissa yhteistyöryhmä laatii parhaillaan ohjeasiakirjaa, jossa annetaan tietoja keskeisten palvelujen tarjoajien määrittämiseen liittyvistä tarvittavista vaiheista ja parhaista käytännöistä. Lisäksi yhteistyöryhmä keskustelee 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden kansallisten toimenpiteiden etenemisestä, sisällöstä ja tyypistä, joiden avulla voidaan määrittää tietyn toimialan keskeisten palvelujen tarjoajat. Jäsenvaltio voi ennen 9. päivää marraskuuta 2018 pyytää yhteistyöryhmää keskustelemaan kyseisen jäsenvaltion ehdotuksista kansallisiksi toimenpiteiksi, joiden avulla voidaan määrittää keskeisten palvelujen tarjoajat. 4.1.3 Vaatimusten soveltaminen muihin toimialoihin Verkko- ja tietoturvadirektiivin 3 artiklassa esitetyn vähimmäistason yhdenmukaistamista koskevan vaatimuksen mukaisesti jäsenvaltiot voivat hyväksyä tai pitää voimassa säännöksiä, joiden tarkoituksena on saavuttaa korkeatasoisempi verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus. Jäsenvaltiot voivat yleisesti ottaen vapaasti laajentaa 14 artiklan mukaiset turvallisuus- ja ilmoitusvaatimukset koskemaan myös toimijoita, jotka kuuluvat muihin kuin direktiivin liitteessä II lueteltuihin toimialoihin ja osa-alueisiin. Eri jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa huomioon seuraavat toimialat tai harkitsevat parhaillaan tällaista päätöstä: i) Julkishallinnot Julkishallinnot voivat tarjota direktiivin liitteen II mukaisia keskeisiä palveluja, jotka täyttävät 5 artiklan 2 kohdan vaatimukset. Tällaisissa tapauksissa tällaisia palveluja tarjoavat julkishallinnot kuuluisivat asiaan liittyvien turvallisuus- ja ilmoitusvaatimusten 27 Tietoja on saatavilla osoitteessa https://www.icann.org/resources/pages/delegation-2012-02-25-en 23

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents