Yksi rekisterien tärkeä tehtävä on toisen tason verkkotunnusten jakaminen niin sanotuille
rekisteröijille niiden oman aluetunnuksen puitteissa. Rekisteröijät voivat myös halutessaan
itse jakaa kolmannen tason verkkotunnuksia. Maantieteelliset aluetunnukset on suunniteltu
edustamaan maata tai aluetta standardin ISO 3166-1 perusteella. Yleisillä aluetunnuksilla ei
yleensä ole maantieteellistä tai maatunnusta.
Aluetunnusrekisterin ylläpitoon voi sisältyä myös nimipalvelun tarjoaminen. Esimerkiksi
IANAn valtuutussääntöjen mukaan maantieteellisiä aluetunnuksia käsittelevän nimetyn
elimen on muun muassa valvottava verkkotunnuksia ja ylläpidettävä kyseisen maan
nimipalvelua27. Jäsenvaltioiden on otettava nämä näkökohdat huomioon, kun ne määrittävät
keskeisten palvelujen tarjoajia 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
4.1.2 Keskeisten palvelujen tarjoajien määrittäminen
Direktiivin 5 artiklan vaatimusten mukaan kunkin jäsenvaltion on toteutettava
määritysprosessi kaikkien alueelleen sijoittautuneiden liitteessä II lueteltujen toimijoiden
tyyppien osalta. Tämän arvioinnin perusteella kaikki toimijat, jotka täyttävät 5 artiklan
2 kohdassa vahvistetut kriteerit, on määritettävä keskeisten palvelujen tarjoajiksi ja niihin on
sovellettava 14 artiklassa säädettyjä turvallisuus- ja ilmoitusvaatimuksia.
Jäsenvaltioilla on 9. marraskuuta 2018 saakka aikaa määrittää toimijat kullakin toimialalla ja
toimialan osa-alueella. Jäsenvaltioiden tukemiseksi tässä prosessissa yhteistyöryhmä laatii
parhaillaan ohjeasiakirjaa, jossa annetaan tietoja keskeisten palvelujen tarjoajien
määrittämiseen liittyvistä tarvittavista vaiheista ja parhaista käytännöistä.
Lisäksi yhteistyöryhmä keskustelee 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden kansallisten
toimenpiteiden etenemisestä, sisällöstä ja tyypistä, joiden avulla voidaan määrittää tietyn
toimialan keskeisten palvelujen tarjoajat. Jäsenvaltio voi ennen 9. päivää marraskuuta 2018
pyytää yhteistyöryhmää keskustelemaan kyseisen jäsenvaltion ehdotuksista kansallisiksi
toimenpiteiksi, joiden avulla voidaan määrittää keskeisten palvelujen tarjoajat.
4.1.3 Vaatimusten soveltaminen muihin toimialoihin
Verkko- ja tietoturvadirektiivin 3 artiklassa esitetyn vähimmäistason yhdenmukaistamista
koskevan vaatimuksen mukaisesti jäsenvaltiot voivat hyväksyä tai pitää voimassa säännöksiä,
joiden tarkoituksena on saavuttaa korkeatasoisempi verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.
Jäsenvaltiot voivat yleisesti ottaen vapaasti laajentaa 14 artiklan mukaiset turvallisuus- ja
ilmoitusvaatimukset koskemaan myös toimijoita, jotka kuuluvat muihin kuin direktiivin
liitteessä II lueteltuihin toimialoihin ja osa-alueisiin. Eri jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa
huomioon seuraavat toimialat tai harkitsevat parhaillaan tällaista päätöstä:
i)
Julkishallinnot
Julkishallinnot voivat tarjota direktiivin liitteen II mukaisia keskeisiä palveluja, jotka
täyttävät 5 artiklan 2 kohdan vaatimukset. Tällaisissa tapauksissa tällaisia palveluja tarjoavat
julkishallinnot kuuluisivat asiaan liittyvien turvallisuus- ja ilmoitusvaatimusten
27
Tietoja on saatavilla osoitteessa https://www.icann.org/resources/pages/delegation-2012-02-25-en
23
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents