perusoikeuksien, kuten sanavapauden ja henkilötietojen suoja, turvaaminen ja varmistetaan
turvallinen sähköinen kaupankäynti48.
Koska EU:n siviili- ja puolustusalan kyberturvallisuusmarkkinat jakavat samat haasteet49 ja
kaksikäyttöteknologian, joka edellyttää läheistä yhteistyötä kriittisillä aloilla, verkoston ja sen
keskuksen toista vaihetta voitaisiin edelleen kehittää kyberpuolustukseen liittyvän
ulottuvuuden osalta. Samalla olisi täysin noudatettava yhteistä turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaa
koskevia
perustamissopimuksen
määräyksiä.
Teknologisen
keskittymisen lisäksi puolustusulottuvuus voisi auttaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä
kyberpuolustuksen alalla. Se sisältää esimerkiksi tietojen jakamisen, tilannetietoisuuden,
asiantuntemuksen ja koordinoidun reagoinnin sekä jäsenvaltioiden yhteisten valmiuksien
kehittämisen tukemisen. Se voisi toimia myös foorumina, jonka avulla jäsenvaltiot voivat
määrittää EU:n kyberpuolustuksen painopisteet, tutkia yhteisiä ratkaisuja, osallistua yhteisten
strategioiden kehittämiseen, edistää yhteistä kyberpuolustuskoulutusta, harjoituksia ja
testaamista euroopan tasolla ja tukea kyberpuolustuksen luokitteluun ja standardeihin liittyvää
työtä ja jossa keskuksella olisi tukeva ja neuvova rooli. Edellä mainittujen tehtävien
suorittamiseksi keskuksen on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja kokonaisvaltaisesti
täydentäen Euroopan puolustusviraston kanssa kyberpuolustuksen alalla ja ENISAn kanssa
kyberresilienssin alalla. Tässä puolustusulottuvuudessa otettaisiin huomioon Euroopan
puolustuksen tulevaisuutta käsittelevässä pohdinta-asiakirjassa käynnistetty prosessi.
Kyberpuolustuksessa tarvittava korkeatasoinen resilienssi edellyttää tutkimus- ja
teknologiatyön erityistä kohdentamista. Yritysten kehittämät kyberpuolustushankkeet tai teknologiat voisivat saada rahoitusta Euroopan puolustusrahastosta tutkimus- ja
kehittämisvaiheessa50. Tässä yhteydessä erityisen merkityksellistä voisivat olla eritysalat
kuten kvanttiteknologiaan perustuvat salausjärjestelmät, kybertilannetietoisuus, biometriset
kulunvalvontajärjestelmät, edistyneiden pitkäkestoisten uhkien havaitseminen tai
tiedonlouhinta. Korkea edustaja, Euroopan puolustusvirasto, ja komissio tukevat jäsenvaltioita
sellaisten alojen yksilöimiseksi, joilla voisi harkita yhteisiä kyberturvallisuuhankkeita EU:n
puolustusrahaston tuella.
2.6
Vahvan kyberosaamispohjan rakentaminen EU:ssa
Kyberturvallisuudella on vahva koulutusulottuvuus. Tehokas kyberturvallisuus on paljolti
asianomaisten henkilöiden taitojen varassa. Kyberturvallisuuden ammattilaisia ennustetaan
kuitenkin puuttuvan Euroopan yksityiseltä sektorilta 350 000 kappaletta vuoteen 2022
mennessä51. Kyberturvallisuuden koulutusta tulisi kehittää kaikilla tasoilla alkaen kyberalan
työvoiman säännöllisestä koulutuksesta. Olisi tarjottava myös kyberturvallisuuden
lisäkoulutusta kaikille tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoille ja uusia erityisiä
kyberturvallisuuteen keskittyviä opetusohjelmia. Olisi perustettava vahvoja tieteellisiä
osaamiskeskuksia
nopeutetun
koulutuksen
tarpeita
varten.
Eurooppalaisen
kyberturvallisuuden tutkimus- ja osaamiskeskus ja ENISA voisivat ohjata niitä. Tavoitteena
olisi oltava, että tietoturvan periaatteiden sisällyttäminen heti alusta lähtien tulee
luonnolliseksi osaksi tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja järjestelmien suunnittelua.
Kyberturvallisuuskoulutusta ei pitäisi rajata vain tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisiin,
48
49
50
51
Cybersecurity in the European Digital Single Market, High level group of Scientific Advisors, March 2017.
”Study on synergies between the civilian and the defence cybersecurity markets” (Optimity; SMART 20140059).
Kyberpuolustushankkeet asetetaan nyt jo etusijalle Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelmassa, ja
kyberpuolustus on yksi vuonna 2018 käynnistettävän ehdotuspyynnön teemoista.
Global Information Security Workforce Study 2017. Maailmanlaajuinen vaje on 1,8 miljoonaa.
11
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents