perusoikeuksien, kuten sanavapauden ja henkilötietojen suoja, turvaaminen ja varmistetaan turvallinen sähköinen kaupankäynti48. Koska EU:n siviili- ja puolustusalan kyberturvallisuusmarkkinat jakavat samat haasteet49 ja kaksikäyttöteknologian, joka edellyttää läheistä yhteistyötä kriittisillä aloilla, verkoston ja sen keskuksen toista vaihetta voitaisiin edelleen kehittää kyberpuolustukseen liittyvän ulottuvuuden osalta. Samalla olisi täysin noudatettava yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia perustamissopimuksen määräyksiä. Teknologisen keskittymisen lisäksi puolustusulottuvuus voisi auttaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kyberpuolustuksen alalla. Se sisältää esimerkiksi tietojen jakamisen, tilannetietoisuuden, asiantuntemuksen ja koordinoidun reagoinnin sekä jäsenvaltioiden yhteisten valmiuksien kehittämisen tukemisen. Se voisi toimia myös foorumina, jonka avulla jäsenvaltiot voivat määrittää EU:n kyberpuolustuksen painopisteet, tutkia yhteisiä ratkaisuja, osallistua yhteisten strategioiden kehittämiseen, edistää yhteistä kyberpuolustuskoulutusta, harjoituksia ja testaamista euroopan tasolla ja tukea kyberpuolustuksen luokitteluun ja standardeihin liittyvää työtä ja jossa keskuksella olisi tukeva ja neuvova rooli. Edellä mainittujen tehtävien suorittamiseksi keskuksen on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja kokonaisvaltaisesti täydentäen Euroopan puolustusviraston kanssa kyberpuolustuksen alalla ja ENISAn kanssa kyberresilienssin alalla. Tässä puolustusulottuvuudessa otettaisiin huomioon Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevässä pohdinta-asiakirjassa käynnistetty prosessi. Kyberpuolustuksessa tarvittava korkeatasoinen resilienssi edellyttää tutkimus- ja teknologiatyön erityistä kohdentamista. Yritysten kehittämät kyberpuolustushankkeet tai teknologiat voisivat saada rahoitusta Euroopan puolustusrahastosta tutkimus- ja kehittämisvaiheessa50. Tässä yhteydessä erityisen merkityksellistä voisivat olla eritysalat kuten kvanttiteknologiaan perustuvat salausjärjestelmät, kybertilannetietoisuus, biometriset kulunvalvontajärjestelmät, edistyneiden pitkäkestoisten uhkien havaitseminen tai tiedonlouhinta. Korkea edustaja, Euroopan puolustusvirasto, ja komissio tukevat jäsenvaltioita sellaisten alojen yksilöimiseksi, joilla voisi harkita yhteisiä kyberturvallisuuhankkeita EU:n puolustusrahaston tuella. 2.6 Vahvan kyberosaamispohjan rakentaminen EU:ssa Kyberturvallisuudella on vahva koulutusulottuvuus. Tehokas kyberturvallisuus on paljolti asianomaisten henkilöiden taitojen varassa. Kyberturvallisuuden ammattilaisia ennustetaan kuitenkin puuttuvan Euroopan yksityiseltä sektorilta 350 000 kappaletta vuoteen 2022 mennessä51. Kyberturvallisuuden koulutusta tulisi kehittää kaikilla tasoilla alkaen kyberalan työvoiman säännöllisestä koulutuksesta. Olisi tarjottava myös kyberturvallisuuden lisäkoulutusta kaikille tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoille ja uusia erityisiä kyberturvallisuuteen keskittyviä opetusohjelmia. Olisi perustettava vahvoja tieteellisiä osaamiskeskuksia nopeutetun koulutuksen tarpeita varten. Eurooppalaisen kyberturvallisuuden tutkimus- ja osaamiskeskus ja ENISA voisivat ohjata niitä. Tavoitteena olisi oltava, että tietoturvan periaatteiden sisällyttäminen heti alusta lähtien tulee luonnolliseksi osaksi tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja järjestelmien suunnittelua. Kyberturvallisuuskoulutusta ei pitäisi rajata vain tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisiin, 48 49 50 51 Cybersecurity in the European Digital Single Market, High level group of Scientific Advisors, March 2017. ”Study on synergies between the civilian and the defence cybersecurity markets” (Optimity; SMART 20140059). Kyberpuolustushankkeet asetetaan nyt jo etusijalle Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelmassa, ja kyberpuolustus on yksi vuonna 2018 käynnistettävän ehdotuspyynnön teemoista. Global Information Security Workforce Study 2017. Maailmanlaajuinen vaje on 1,8 miljoonaa. 11

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents