vaan se olisi sisällytettävä muiden alojen, kuten tekniikan, yritysjohdon tai oikeustieteen
koulutukseen sekä alakohtaisiin koulutusmalleihin. Ala- ja yläkoulun opettajat ja oppilaat olisi
myös tehtävä tietoisiksi kyberrikollisuudesta ja -turvallisuudesta, kun he hankkivat digitaalisia
taitoja kouluissa.
EU:n olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa osallistuttava tähän tehtävään digitaalitaitoja ja
työpaikkoja edistävän koalition52 työn pohjalta, ottamalla käyttöön esimerkiksi pk-yritysten
kyberturvallisuutta koskevia oppisopimusjärjestelmiä.
2.7
Kyberhygienian ja kyberturvallisuustietoisuuden edistäminen
Noin 95 prosentin kyberturvallisuuspoikkeamista väitetään olevan sellaisia, jotka on
mahdollistanut jonkinlainen – tarkoituksellinen tai tahaton – inhimillinen virhe53.
Inhimillisillä tekijöillä on siis hyvin suuri merkitys, minkä vuoksi kyberturvallisuus onkin
kaikkien vastuulla. Se tarkoittaa, että henkilökohtaisia, yritystason ja julkisen hallinnon
toimintatapoja on muutettava, jotta voidaan varmistaa, että jokainen ymmärtää uhan ja
kykenee käytössään olevien välineiden ja taitojensa puolesta tunnistamaan hyökkäykset
nopeasti ja suojautumaan niiltä aktiivisesti. Ihmisten on omaksuttava tarvittavat
kyberhygieniatottumukset ja yritysten ja organisaatioiden on laadittava asianmukaiset
riskiperusteiset
kyberturvallisuusohjelmat
sekä
päivitettävä
niitä
säännöllisesti
riskiympäristön muuttuessa.
Verkko- ja tietoturvadirektiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden on paitsi vaihdettava tietoja
kyberhyökkäyksistä
EU:n
tasolla
myös
perustettava
kehittyneet
kansalliset
kyberturvallisuusstrategiat ja verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuskehykset. EU:n ja
kansallisen tason julkishallintojen olisi otettava johtoasema näiden pyrkimysten
edistämisessä.
Jäsenvaltioiden olisi ensiksikin turvattava kyberturvallisuuden välineiden mahdollisimman
laaja saatavuus yrityksille ja yksityishenkilöille. Erityisesti olisi lisättävä toimia, joilla
voidaan ehkäistä ja lieventää kyberrikollisuuden vaikutuksia loppukäyttäjiin. Tällainen
esimerkki on jo olemassa Europolin työstä NoMoreRansom-kampanjassa54, joka perustuu
lainvalvojien ja kyberturvallisuusyritysten tiiviiseen yhteistyöhön. Sen tarkoituksena on antaa
käyttäjille keinoja, jotka auttavat välttämään kiristysohjelmien uhriksi joutumista sekä
purkamaan kiristysohjelman asettaman salauksen. Samanlaisia järjestelyjä olisi otettava
käyttöön muiden haittaohjelmien suhteen muilla aloilla, ja EU:n olisi kehitettävä portaali,
johon kootaan keskitetysti yhteen kaikki tällaiset välineet ja joka tarjoaa käyttäjille
opastusta
haittaohjelmien
ehkäisemiseen
ja
havaitsemiseen
sekä
linkkejä
ilmoitusmekanismeihin.
Toiseksi jäsenvaltioiden olisi nopeutettava kyberturvallisempien välineiden käyttöä
sähköisen hallinnon kehittämisen yhteydessä sekä hyödynnettävä kaikin tavoin
osaamisverkostoa. Olisi edistettävä sellaisten turvallisten tunnistautumiskeinojen
käyttöönottoa, jotka perustuvat sähköistä tunnistamista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä
luottamuspalveluja sisämarkkinoilla koskeviin puitteisiin. Nämä puitteet ovat olleet voimassa
vuodesta 2016 lähtien, ja ne tarjoavat ennakoitavan sääntely-ympäristön turvalliselle ja
52
53
54
https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-skills-jobs-coalition.
IBM:n "The Cybersecurity Intelligence Index" 2014, johon viitataan julkaisussa Securitymagazine.com,
19.6.2014.
https://www.nomoreransom.org/.
12
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents