vaan se olisi sisällytettävä muiden alojen, kuten tekniikan, yritysjohdon tai oikeustieteen koulutukseen sekä alakohtaisiin koulutusmalleihin. Ala- ja yläkoulun opettajat ja oppilaat olisi myös tehtävä tietoisiksi kyberrikollisuudesta ja -turvallisuudesta, kun he hankkivat digitaalisia taitoja kouluissa. EU:n olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa osallistuttava tähän tehtävään digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition52 työn pohjalta, ottamalla käyttöön esimerkiksi pk-yritysten kyberturvallisuutta koskevia oppisopimusjärjestelmiä. 2.7 Kyberhygienian ja kyberturvallisuustietoisuuden edistäminen Noin 95 prosentin kyberturvallisuuspoikkeamista väitetään olevan sellaisia, jotka on mahdollistanut jonkinlainen – tarkoituksellinen tai tahaton – inhimillinen virhe53. Inhimillisillä tekijöillä on siis hyvin suuri merkitys, minkä vuoksi kyberturvallisuus onkin kaikkien vastuulla. Se tarkoittaa, että henkilökohtaisia, yritystason ja julkisen hallinnon toimintatapoja on muutettava, jotta voidaan varmistaa, että jokainen ymmärtää uhan ja kykenee käytössään olevien välineiden ja taitojensa puolesta tunnistamaan hyökkäykset nopeasti ja suojautumaan niiltä aktiivisesti. Ihmisten on omaksuttava tarvittavat kyberhygieniatottumukset ja yritysten ja organisaatioiden on laadittava asianmukaiset riskiperusteiset kyberturvallisuusohjelmat sekä päivitettävä niitä säännöllisesti riskiympäristön muuttuessa. Verkko- ja tietoturvadirektiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden on paitsi vaihdettava tietoja kyberhyökkäyksistä EU:n tasolla myös perustettava kehittyneet kansalliset kyberturvallisuusstrategiat ja verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuskehykset. EU:n ja kansallisen tason julkishallintojen olisi otettava johtoasema näiden pyrkimysten edistämisessä. Jäsenvaltioiden olisi ensiksikin turvattava kyberturvallisuuden välineiden mahdollisimman laaja saatavuus yrityksille ja yksityishenkilöille. Erityisesti olisi lisättävä toimia, joilla voidaan ehkäistä ja lieventää kyberrikollisuuden vaikutuksia loppukäyttäjiin. Tällainen esimerkki on jo olemassa Europolin työstä NoMoreRansom-kampanjassa54, joka perustuu lainvalvojien ja kyberturvallisuusyritysten tiiviiseen yhteistyöhön. Sen tarkoituksena on antaa käyttäjille keinoja, jotka auttavat välttämään kiristysohjelmien uhriksi joutumista sekä purkamaan kiristysohjelman asettaman salauksen. Samanlaisia järjestelyjä olisi otettava käyttöön muiden haittaohjelmien suhteen muilla aloilla, ja EU:n olisi kehitettävä portaali, johon kootaan keskitetysti yhteen kaikki tällaiset välineet ja joka tarjoaa käyttäjille opastusta haittaohjelmien ehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä linkkejä ilmoitusmekanismeihin. Toiseksi jäsenvaltioiden olisi nopeutettava kyberturvallisempien välineiden käyttöä sähköisen hallinnon kehittämisen yhteydessä sekä hyödynnettävä kaikin tavoin osaamisverkostoa. Olisi edistettävä sellaisten turvallisten tunnistautumiskeinojen käyttöönottoa, jotka perustuvat sähköistä tunnistamista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä luottamuspalveluja sisämarkkinoilla koskeviin puitteisiin. Nämä puitteet ovat olleet voimassa vuodesta 2016 lähtien, ja ne tarjoavat ennakoitavan sääntely-ympäristön turvalliselle ja 52 53 54 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-skills-jobs-coalition. IBM:n "The Cybersecurity Intelligence Index" 2014, johon viitataan julkaisussa Securitymagazine.com, 19.6.2014. https://www.nomoreransom.org/. 12

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents