Kun on kyse kyberrikollisuudesta, yksityisten yritysten on voitava jakaa lainvalvontaviranomaisten kanssa tietoja konkreettisista poikkeamista. Tämä voi koskea myös henkilötietoja, ja silloin on noudatettava tietosuojasääntöjä kaikilta osin. EU:n tietosuojauudistukseen, joka tulee voimaan toukokuussa 2018, sisältyy yhteinen joukko sääntöjä lainvalvontaviranomaisten ja yksityisten tahojen yhteistyön edellytyksistä. Euroopan komissio pyrkii yhdessä Euroopan tietosuojaneuvoston ja sidosryhmien kanssa yksilöimään alan parhaita käytäntöjä ja antamaan tarvittaessa ohjeistusta. 3.4 Politiikkatoimien tehostaminen EU on äskettäin hyväksynyt puitteet EU:n yhteiselle diplomaattiselle vastaukselle haitallisiin kybertoimiin78 (niin sanottu kyberdiplomatian välineistö). Niihin sisältyy yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia, tarvittaessa myös rajoittavia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lujittaa EU:n vastausta toimintaan, joka vahingoittaa sen poliittisia, turvallisuuteen liittyviä ja taloudellisia etuja. Mainitut puitteet ovat tärkeä askel kehitettäessä ilmoittamis- ja reagointivalmiuksia EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Ne auttavat parantamaan valmiuksia haitalliseen kybertoimintaan syyllistyvien löytämiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa mahdollisten hyökkääjien käyttäytymiseen, ottaen huomioon tarve varmistaa vastatoimien oikeasuhteisuus. Valtiollisen tai valtiosta riippumattoman toimijan syyllisyyden osoittaminen on suvereeni poliittinen päätös, joka perustuu kaikista lähteistä saatavaan tiedustelutietoon. Puitteiden täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä jäsenvaltioiden kanssa, ja sen edistämistä koordinoidaan läheisesti myös laajamittaisiin kyberhyökkäyksiin reagointia koskevan suunnitelman79 kanssa. EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen80 olisi yhdistettävä, analysoitava ja jaettava puitteisiin sisältyvien toimenpiteiden käytön kannalta tarvittavaa tilannetietoisuutta läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa. 3.5 Kyberturvallisuuspelotteen kehittäminen jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksien avulla Jäsenvaltiot kehittävät jo nyt kyberpuolustusvalmiuksiaan. EU:lla on hyv��t edellytykset auttaa sotilas- ja siviilipuolen välisen synergian edistämisessä, ottaen huomioon kyberpuolustuksen ja kyberturvallisuuden välisten rajojen hämärtyminen sekä kybervälineiden ja -teknologian kaksikäyttöluonne ja se, että eri jäsenvaltioiden lähestymistavoissa on suuria eroja.81. Jäsenvaltiot, joilla on edistyneimmät kyberturvallisuusvalmiudet ja jotka haluavat tehdä niiden suhteen yhteistyötä, voisivat harkita kyberpuolustuksen sisällyttämistä – korkean edustajan, komission ja Euroopan puolustusviraston tuella – pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteisiin. Tämä voisi rakentua niiden toimien varaan, joita edellä on esitetty EU:n teollisten valmiuksien ja strategisen riippumattomuuden edistämiseksi. EU voi myös edistää yhteentoimivuutta, myös helpottamalla valmiuksien kehittämistä, koulutuksen koordinointia ja kaksikäyttöstandardien kehittämistä. Lisäksi olisi hyödynnettävä kaikin tavoin yhteinen kehys hybridiuhkien, joihin usein liittyy kyberhyökkäyksiä, torjumiseksi erityisesti EU:n hybridianalyysikeskuksen ja Helsinkiin hiljattain perustetun Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen välityksellä. 78 79 80 81 http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/06/19-cyber-diplomacy-toolbox/. C(2017) 6100. JOIN(2016) 018 final. EU käsittää kyberavaruuden maahan, ilmaan ja mereen verrattavissa olevaksi toimintaympäristöksi. Kyberpuolustukseen sisältyy myös avaruusresurssien ja niihin liittyvän maainfrastruktuurin suojaaminen ja resilienssi. 18

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents