Kun on kyse kyberrikollisuudesta, yksityisten yritysten on voitava jakaa
lainvalvontaviranomaisten kanssa tietoja konkreettisista poikkeamista. Tämä voi koskea myös
henkilötietoja, ja silloin on noudatettava tietosuojasääntöjä kaikilta osin. EU:n
tietosuojauudistukseen, joka tulee voimaan toukokuussa 2018, sisältyy yhteinen joukko
sääntöjä lainvalvontaviranomaisten ja yksityisten tahojen yhteistyön edellytyksistä. Euroopan
komissio pyrkii yhdessä Euroopan tietosuojaneuvoston ja sidosryhmien kanssa yksilöimään
alan parhaita käytäntöjä ja antamaan tarvittaessa ohjeistusta.
3.4
Politiikkatoimien tehostaminen
EU on äskettäin hyväksynyt puitteet EU:n yhteiselle diplomaattiselle vastaukselle
haitallisiin kybertoimiin78 (niin sanottu kyberdiplomatian välineistö). Niihin sisältyy
yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia, tarvittaessa myös rajoittavia
toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lujittaa EU:n vastausta toimintaan, joka vahingoittaa sen
poliittisia, turvallisuuteen liittyviä ja taloudellisia etuja. Mainitut puitteet ovat tärkeä askel
kehitettäessä ilmoittamis- ja reagointivalmiuksia EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Ne auttavat
parantamaan valmiuksia haitalliseen kybertoimintaan syyllistyvien löytämiseksi. Tavoitteena
on vaikuttaa mahdollisten hyökkääjien käyttäytymiseen, ottaen huomioon tarve varmistaa
vastatoimien oikeasuhteisuus. Valtiollisen tai valtiosta riippumattoman toimijan syyllisyyden
osoittaminen on suvereeni poliittinen päätös, joka perustuu kaikista lähteistä saatavaan
tiedustelutietoon. Puitteiden täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä jäsenvaltioiden kanssa,
ja sen edistämistä koordinoidaan läheisesti myös laajamittaisiin kyberhyökkäyksiin reagointia
koskevan suunnitelman79 kanssa. EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen80 olisi yhdistettävä,
analysoitava ja jaettava puitteisiin sisältyvien toimenpiteiden käytön kannalta tarvittavaa
tilannetietoisuutta läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa.
3.5 Kyberturvallisuuspelotteen kehittäminen jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksien
avulla
Jäsenvaltiot kehittävät jo nyt kyberpuolustusvalmiuksiaan. EU:lla on hyv��t edellytykset auttaa
sotilas- ja siviilipuolen välisen synergian edistämisessä, ottaen huomioon kyberpuolustuksen
ja kyberturvallisuuden välisten rajojen hämärtyminen sekä kybervälineiden ja -teknologian
kaksikäyttöluonne ja se, että eri jäsenvaltioiden lähestymistavoissa on suuria eroja.81.
Jäsenvaltiot, joilla on edistyneimmät kyberturvallisuusvalmiudet ja jotka haluavat tehdä
niiden suhteen yhteistyötä, voisivat harkita kyberpuolustuksen sisällyttämistä – korkean
edustajan, komission ja Euroopan puolustusviraston tuella – pysyvän rakenteellisen
yhteistyön puitteisiin. Tämä voisi rakentua niiden toimien varaan, joita edellä on esitetty EU:n
teollisten valmiuksien ja strategisen riippumattomuuden edistämiseksi. EU voi myös edistää
yhteentoimivuutta, myös helpottamalla valmiuksien kehittämistä, koulutuksen koordinointia
ja kaksikäyttöstandardien kehittämistä.
Lisäksi olisi hyödynnettävä kaikin tavoin yhteinen kehys hybridiuhkien, joihin usein liittyy
kyberhyökkäyksiä, torjumiseksi erityisesti EU:n hybridianalyysikeskuksen ja Helsinkiin
hiljattain perustetun Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen välityksellä.
78
79
80
81
http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/06/19-cyber-diplomacy-toolbox/.
C(2017) 6100.
JOIN(2016) 018 final.
EU käsittää kyberavaruuden maahan, ilmaan ja mereen verrattavissa olevaksi toimintaympäristöksi.
Kyberpuolustukseen sisältyy myös avaruusresurssien ja niihin liittyvän maainfrastruktuurin suojaaminen ja
resilienssi.
18
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents