maailmanlaajuisesti, millä on myönteinen vaikutus myös EU:hun. Nopeasti kehittyvien
kyberuhkien torjumiseksi tarvitaan toimia koulutuksen, politiikan ja lainsäädännön
kehittämiseksi sekä tehokkaasti toimivia tietoturvaloukkauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn
keskittyviä ryhmiä ja kyberrikollisuuden torjuntayksikköjä kaikissa maailman maissa.
EU on johtanut kansainvälistä kyberturvallisuusvalmiuksien kehittämistä vuodesta 2013 ja
liittänyt tähän liittyviä toimia järjestelmällisesti kehitysyhteistyöhönsä. EU jatkaa
oikeusperustaisen valmiuksien kehittämismallin edistämistä Digital4Developmentlähestymistavan88 mukaisesti. Valmiuksien kehittämisen painopiste on EU:n
naapuruuspolitiikan maissa ja kehitysmaissa, joissa verkkoyhteydet lisääntyvät ja uhkat
kehittyvät nopeasti. EU:n toimet täydentävät EU:n kehitystavoitteita kestävän kehityksen
toimintaohjelman Agenda 2030 valossa sekä yleisiä toimia institutionaalisten valmiuksien
kehittämiseksi.
Jotta voidaan parantaa EU:n kykyä hyödyntää kollektiivista asiantuntemustaan valmiuksien
kehittämisen tukemiseksi, olisi perustettava EU:n kybervalmiuksien kehittämisverkosto, joka
saattaisi yhteen EU:n ulkosuhdehallinnon, jäsenvaltioiden kyberturvallisuusviranomaiset,
EU:n virastot, komission yksiköt, tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan. EU laatii
kybervalmiuksien kehittämiselle suuntaviivat, jotka auttavat tarjoamaan parempaa poliittista
ohjausta ja EU:n toimien priorisointia kolmansien maiden auttamiseksi.
Lisäksi EU työskentelee yhdessä muiden kehitysavun antajien kanssa tällä alalla, jotta
voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja helpottaa valmiuksien kehittämisen kohdentamista eri
alueilla.
4.3
EU:n ja NATOn yhteistyö
EU syventää jo hyvin edennyttä kyberturvallisuuden, hybridiuhkien ja puolustuksen alan
yhteistyötä NATOn kanssa 8. heinäkuuta 2016 annetun yhteisen julistuksen mukaisesti89.
Painopisteitä
ovat
yhteentoimivuuden
edistäminen
johdonmukaisten
kyberpuolustusvaatimusten ja -standardien avulla, yhteistyön lujittaminen koulutuksen ja
harjoitusten aloilla sekä koulutusvaatimusten yhdenmukaistaminen.
EU ja NATO lisäävät myös kyberpuolustukseen liittyvää tutkimus- ja innovointiyhteistyötä
sekä kehittävät nykyistä teknistä järjestelyä kyberturvallisuutta koskevien tietojen jakamiseksi
kyberturvallisuusyksikköjensä välillä90. Viimeaikaisia yhteisiä toimia hybridiuhkiin
vastaamiseksi, erityisesti EU:n hybridianalyysikeskuksen ja NATOn hybridianalyysiosaston
välistä yhteistyötä, olisi tehostettava entisestään resilienssin ja reagointivalmiuksien
parantamiseksi. EU:n ja NATOn yhteistyötä tiivistetään myös kyberpuolustusharjoituksilla,
joihin osallistuu EU:n ulkosuhdehallinto ja muita EU:n yksikköjä sekä vastaavia yksikköjä
NATOsta, mukaan lukien NATOn kyberpuolustuksen osaamiskeskus Tallinnassa. NATO ja
EU toteuttavat ensimmäistä kertaa rinnakkaisia ja koordinoituja harjoituksia, joissa testataan
vastausta hybridiuhkaskenaarioon. NATO johtaa harjoitusta vuonna 2017 ja EU samalla
tavoin vuonna 2018. EU:n ja NATOn neuvostoille joulukuussa 2017 toimitettava seuraava
raportti EU:n ja NATOn yhteistyöstä tarjoaa tilaisuuden tarkastella mahdollisuuksia laajentaa
yhteistyötä entisestään, erityisesti varmistamalla turvalliset ja varmat viestintäkeinot kaikkien
niiden instituutioiden ja elinten välillä, joita asia koskee, ENISA mukaan lukien.
Avaintoimet
88
89
90
SWD(2017) 157.
http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/07/08-eu-nato-joint-declaration/.
CERT-EU ja NATOn NCIRC-yksikkö (Computer Incident Response Capability).
21
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents