maailmanlaajuisesti, millä on myönteinen vaikutus myös EU:hun. Nopeasti kehittyvien kyberuhkien torjumiseksi tarvitaan toimia koulutuksen, politiikan ja lainsäädännön kehittämiseksi sekä tehokkaasti toimivia tietoturvaloukkauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn keskittyviä ryhmiä ja kyberrikollisuuden torjuntayksikköjä kaikissa maailman maissa. EU on johtanut kansainvälistä kyberturvallisuusvalmiuksien kehittämistä vuodesta 2013 ja liittänyt tähän liittyviä toimia järjestelmällisesti kehitysyhteistyöhönsä. EU jatkaa oikeusperustaisen valmiuksien kehittämismallin edistämistä Digital4Developmentlähestymistavan88 mukaisesti. Valmiuksien kehittämisen painopiste on EU:n naapuruuspolitiikan maissa ja kehitysmaissa, joissa verkkoyhteydet lisääntyvät ja uhkat kehittyvät nopeasti. EU:n toimet täydentävät EU:n kehitystavoitteita kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 valossa sekä yleisiä toimia institutionaalisten valmiuksien kehittämiseksi. Jotta voidaan parantaa EU:n kykyä hyödyntää kollektiivista asiantuntemustaan valmiuksien kehittämisen tukemiseksi, olisi perustettava EU:n kybervalmiuksien kehittämisverkosto, joka saattaisi yhteen EU:n ulkosuhdehallinnon, jäsenvaltioiden kyberturvallisuusviranomaiset, EU:n virastot, komission yksiköt, tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan. EU laatii kybervalmiuksien kehittämiselle suuntaviivat, jotka auttavat tarjoamaan parempaa poliittista ohjausta ja EU:n toimien priorisointia kolmansien maiden auttamiseksi. Lisäksi EU työskentelee yhdessä muiden kehitysavun antajien kanssa tällä alalla, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja helpottaa valmiuksien kehittämisen kohdentamista eri alueilla. 4.3 EU:n ja NATOn yhteistyö EU syventää jo hyvin edennyttä kyberturvallisuuden, hybridiuhkien ja puolustuksen alan yhteistyötä NATOn kanssa 8. heinäkuuta 2016 annetun yhteisen julistuksen mukaisesti89. Painopisteitä ovat yhteentoimivuuden edistäminen johdonmukaisten kyberpuolustusvaatimusten ja -standardien avulla, yhteistyön lujittaminen koulutuksen ja harjoitusten aloilla sekä koulutusvaatimusten yhdenmukaistaminen. EU ja NATO lisäävät myös kyberpuolustukseen liittyvää tutkimus- ja innovointiyhteistyötä sekä kehittävät nykyistä teknistä järjestelyä kyberturvallisuutta koskevien tietojen jakamiseksi kyberturvallisuusyksikköjensä välillä90. Viimeaikaisia yhteisiä toimia hybridiuhkiin vastaamiseksi, erityisesti EU:n hybridianalyysikeskuksen ja NATOn hybridianalyysiosaston välistä yhteistyötä, olisi tehostettava entisestään resilienssin ja reagointivalmiuksien parantamiseksi. EU:n ja NATOn yhteistyötä tiivistetään myös kyberpuolustusharjoituksilla, joihin osallistuu EU:n ulkosuhdehallinto ja muita EU:n yksikköjä sekä vastaavia yksikköjä NATOsta, mukaan lukien NATOn kyberpuolustuksen osaamiskeskus Tallinnassa. NATO ja EU toteuttavat ensimmäistä kertaa rinnakkaisia ja koordinoituja harjoituksia, joissa testataan vastausta hybridiuhkaskenaarioon. NATO johtaa harjoitusta vuonna 2017 ja EU samalla tavoin vuonna 2018. EU:n ja NATOn neuvostoille joulukuussa 2017 toimitettava seuraava raportti EU:n ja NATOn yhteistyöstä tarjoaa tilaisuuden tarkastella mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä entisestään, erityisesti varmistamalla turvalliset ja varmat viestintäkeinot kaikkien niiden instituutioiden ja elinten välillä, joita asia koskee, ENISA mukaan lukien. Avaintoimet 88 89 90 SWD(2017) 157. http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/07/08-eu-nato-joint-declaration/. CERT-EU ja NATOn NCIRC-yksikkö (Computer Incident Response Capability). 21

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents