sairaaloita ja koteja valvovien laitteiden suojaamatta jättämisellä voisi olla tuhoisat vaikutukset ja se voisi vahingoittaa vakavasti kuluttajien luottamusta uusiin teknologioihin. Siviilikohteisiin kohdistuvien poliittisiin vaikuttimiin perustuvien hyökkäysten riski ja sotilaallisen kyberpuolustuksen puutteiden riski syventävät uhkaa entisestään. Tässä yhteisessä tiedonannossa esitetty lähestymistapa antaa EU:lle paremmat valmiudet kohdata nämä uhat. Sen avulla voidaan lisätä resilienssiä ja strategista riippumattomuutta, lisätä teknologian ja taitojen valmiuksia sekä auttaa luomaan vahvat sisämarkkinat. Tämä edellyttää oikeanlaisia rakenteita vahvan kyberturvallisuuden rakentamiseksi ja tarvittaessa reagoimiseksi niin, että kaikki avaintoimijat osallistuvat täysimääräisesti. Tämä lähestymistapa auttaisi myös ehkäisemään kyberhyökkäyksiä tehostamalla tekijöiden havaitsemista, jäljittämistä ja vastuuseen saattamista. Siinä otettaisiin huomioon myös globaali ulottuvuus kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä foorumiksi EU:n johtajuudelle kyberturvallisuuden alalla. Nämä toimet perustuvat digitaalisten sisämarkkinoiden, globaalistrategian, Euroopan turvallisuusagendan9, hybridiuhkien torjumista koskevan yhteisen kehyksen10 ja EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta annetun tiedonannon lähestymistapaan1112. EU tekee jo töitä usealla eri alalla ongelmiin reagoimiseksi. On tullut aika vetää langat yhteen. Vuonna 2013 EU esitti kyberturvallisuusstrategian, jolla käynnistettiin useita keskeisiä toimintalinjoja kyberresilienssin vahvistamiseksi13. Sen keskeiset tavoitteet ja periaatteet luotettavan, turvallisen ja avoimen kybertoimintaympäristön edistämiseksi ovat edelleen voimassa. Jatkuvasti muuttuvat ja syventyvät uhkakuvat edellyttävät kuitenkin lisätoimia hyökkäysten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi tulevaisuudessa14. EU on hyvissä asemissa kyberturvallisuuden puolustamiseksi, kun otetaan huomioon sen politiikkojen soveltamisala ja käytettävissä olevat välineet, rakenteet ja valmiudet. Vaikka jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa kansallisesta turvallisuudesta, uhan laajuus ja rajatylittävä luonne edellyttävät, että EU ryhtyy toimimaan tarjotakseen jäsenvaltioille aloitteita ja tukea, joilla ne voivat kehittää ja ylläpitää laajempia ja parempia kyberturvallisuuden valmiuksia, kehittäen samalla EU:n tason valmiuksia. Tämän lähestymistavan avulla voidaan saada kaikki toimijat – EU, jäsenvaltiot, teollisuus ja yksityishenkilöt – antamaan kyberturvallisuudelle etusija. Se on tarpeen resilienssin kasvattamiseksi ja kyberhyökkäyksiin reagoimisen parantamiseksi EU-tasolla. Se sisältää konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan havaita ja tutkia kaikki EU:hun ja sen jäsenvaltioihin kohdistuvat kyberturvallisuuspoikkeamat ja vastata niihin asianmukaisesti esimerkiksi saattamalla rikolliset syytteeseen. EU:n ulkoinen toiminta voi sen avulla tehokkaasti edistää kyberturvallisuutta maailmanlaajuisesti. Tuloksena EU vaihtaa lähestymistavan jälkikäteen reagoimisesta ennakolta varautumiseen suojellakseen eurooppalaista hyvinvointia, yhteiskuntaa, arvoja sekä perusoikeuksia ja -vapauksia vastaamalla nykyisiin ja tuleviin uhkiin. 9 10 11 12 13 14 COM(2015) 185 final. JOIN(2016) 18 final. COM(2017) 295. Tämä lähestymistapa perustuu myös Euroopan komission tieteellisen neuvonannon mekanismin tieteellisten neuvonantajien korkean tason ryhmän antamaan tieteelliseen neuvonantoon (katso viite jäljempänä). JOIN(2013) 1 final. Strategian arviointi on saatavilla asiakirjassa SWD (2017) 295. Jollei toisin ilmoiteta, tässä tiedonannossa esitetyillä ehdotuksilla ei ole vaikutusta talousarvioon. Sellaisen aloitteen, jolla on vaikutus talousarvioon, on tarkoin noudatettava vuotuisia talousarviomenettelyjä, eikä se voi vaikuttaa ennalta vuoden 2020 jälkeiseen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. 3

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents