sairaaloita ja koteja valvovien laitteiden suojaamatta jättämisellä voisi olla tuhoisat
vaikutukset ja se voisi vahingoittaa vakavasti kuluttajien luottamusta uusiin teknologioihin.
Siviilikohteisiin kohdistuvien poliittisiin vaikuttimiin perustuvien hyökkäysten riski ja
sotilaallisen kyberpuolustuksen puutteiden riski syventävät uhkaa entisestään.
Tässä yhteisessä tiedonannossa esitetty lähestymistapa antaa EU:lle paremmat valmiudet
kohdata nämä uhat. Sen avulla voidaan lisätä resilienssiä ja strategista riippumattomuutta,
lisätä teknologian ja taitojen valmiuksia sekä auttaa luomaan vahvat sisämarkkinat. Tämä
edellyttää oikeanlaisia rakenteita vahvan kyberturvallisuuden rakentamiseksi ja tarvittaessa
reagoimiseksi niin, että kaikki avaintoimijat osallistuvat täysimääräisesti. Tämä
lähestymistapa auttaisi myös ehkäisemään kyberhyökkäyksiä tehostamalla tekijöiden
havaitsemista, jäljittämistä ja vastuuseen saattamista. Siinä otettaisiin huomioon myös
globaali ulottuvuus kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä foorumiksi EU:n johtajuudelle
kyberturvallisuuden alalla. Nämä toimet perustuvat digitaalisten sisämarkkinoiden,
globaalistrategian, Euroopan turvallisuusagendan9, hybridiuhkien torjumista koskevan
yhteisen kehyksen10 ja EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta annetun tiedonannon
lähestymistapaan1112.
EU tekee jo töitä usealla eri alalla ongelmiin reagoimiseksi. On tullut aika vetää langat
yhteen. Vuonna 2013 EU esitti kyberturvallisuusstrategian, jolla käynnistettiin useita
keskeisiä toimintalinjoja kyberresilienssin vahvistamiseksi13. Sen keskeiset tavoitteet ja
periaatteet luotettavan, turvallisen ja avoimen kybertoimintaympäristön edistämiseksi ovat
edelleen voimassa. Jatkuvasti muuttuvat ja syventyvät uhkakuvat edellyttävät kuitenkin
lisätoimia hyökkäysten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi tulevaisuudessa14.
EU on hyvissä asemissa kyberturvallisuuden puolustamiseksi, kun otetaan huomioon sen
politiikkojen soveltamisala ja käytettävissä olevat välineet, rakenteet ja valmiudet. Vaikka
jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa kansallisesta turvallisuudesta, uhan laajuus ja rajatylittävä
luonne edellyttävät, että EU ryhtyy toimimaan tarjotakseen jäsenvaltioille aloitteita ja tukea,
joilla ne voivat kehittää ja ylläpitää laajempia ja parempia kyberturvallisuuden valmiuksia,
kehittäen samalla EU:n tason valmiuksia. Tämän lähestymistavan avulla voidaan saada kaikki
toimijat – EU, jäsenvaltiot, teollisuus ja yksityishenkilöt – antamaan kyberturvallisuudelle
etusija. Se on tarpeen resilienssin kasvattamiseksi ja kyberhyökkäyksiin reagoimisen
parantamiseksi EU-tasolla. Se sisältää konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan havaita ja
tutkia kaikki EU:hun ja sen jäsenvaltioihin kohdistuvat kyberturvallisuuspoikkeamat ja
vastata niihin asianmukaisesti esimerkiksi saattamalla rikolliset syytteeseen. EU:n ulkoinen
toiminta voi sen avulla tehokkaasti edistää kyberturvallisuutta maailmanlaajuisesti. Tuloksena
EU vaihtaa lähestymistavan jälkikäteen reagoimisesta ennakolta varautumiseen suojellakseen
eurooppalaista hyvinvointia, yhteiskuntaa, arvoja sekä perusoikeuksia ja -vapauksia
vastaamalla nykyisiin ja tuleviin uhkiin.
9
10
11
12
13
14
COM(2015) 185 final.
JOIN(2016) 18 final.
COM(2017) 295.
Tämä lähestymistapa perustuu myös Euroopan komission tieteellisen neuvonannon mekanismin tieteellisten
neuvonantajien korkean tason ryhmän antamaan tieteelliseen neuvonantoon (katso viite jäljempänä).
JOIN(2013) 1 final. Strategian arviointi on saatavilla asiakirjassa SWD (2017) 295.
Jollei toisin ilmoiteta, tässä tiedonannossa esitetyillä ehdotuksilla ei ole vaikutusta talousarvioon. Sellaisen
aloitteen, jolla on vaikutus talousarvioon, on tarkoin noudatettava vuotuisia talousarviomenettelyjä, eikä se
voi vaikuttaa ennalta vuoden 2020 jälkeiseen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen.
3
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents