2.
EU:N
VARALTA
RESILIENSSIN
KASVATTAMINEN
KYBERHYÖKKÄYSTEN
Vahva kyberresilienssi edellyttää kollektiivista ja laaja-alaista lähestymistapaa. Sitä varten
rakenteiden on oltava kestävämpiä ja tehokkaampia kyberturvallisuuden edistämiseksi ja
kyberhyökkäyksiin reagoimiseksi jäsenvaltioissa ja myös EU:n omissa toimielimissä,
virastoissa ja elimissä. Se edellyttää myös kattavampaa ja monialaista lähestymistapaa
kyberresilienssiä ja strategista riippumattomuutta rakennettaessa, vahvoja sisämarkkinoita,
EU:n teknologisen valmiuden mittavia parannuksia ja osaavien asiantuntijoiden paljon
suurempaa määrää. Keskeistä on hyväksyä yleisesti, että kyberturvallisuus on yhteinen
yhteiskunnallinen haaste, jotta hallinnon, talouden ja yhteiskunnan eri kerrokset saadaan
osallistumaan.
2.1
Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston vahvistaminen
Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto, (ENISA) on avainasemassa vahvistettaessa
EU:n kyberresilienssiä ja reagoimista, mutta sen nykyinen toimeksianto rajoittaa sitä.
Komissio esittää sen vuoksi kunnianhimoisen uudistusehdotuksen, joka sisältää pysyvän
toimeksiannon virastolle15. Sen avulla ENISA voi tarjota tukea jäsenvaltioille, EU:n
toimielimille ja keskeisten alojen yrityksille esimerkiksi verkko- ja tietojärjestelmien
turvallisuudesta annetun direktiivin16 (verkko- ja tietoturvadirektiivi) ja kyberturvallisuuden
sertifiointijärjestelmien kehystä koskevan ehdotuksen täytäntöönpanemiseksi.
Uudistetulla ENISAlla on vahva neuvoa-antava rooli politiikan kehittämisessä ja
täytäntöönpanossa, mukaan lukien alakohtaisten aloitteiden sekä verkko- ja
tietoturvadirektiivin välisen johdonmukaisuuden edistäminen sekä tietojen jakamisen ja
analysoinnin alakohtaisten keskusten perustamisessa auttaminen kriittisillä sektoreilla. ENISA
nostaa vaatimustasoa ja tehostaa eurooppalaista valmiutta järjestämällä vuosittain
yleiseurooppalaisia kyberturvallisuusharjoituksia, joissa yhdistetään reagointitapoja eri
tasoilla. Se tukee myös EU:n politiikan kehittämistä tieto- ja viestintäteknologian
kyberturvallisuuden sertifioinnin alalla, ja sillä on merkittävä tehtävä toiminnallisen
yhteistyön ja kriisinhallinnan tehostamisessa eri puolilla EU:ta. Viraston tehtävänä on myös
toimia kyberturvallisuusyhteisön tiedotuksen ja tietämyksen yhteyspisteenä.
Nopeasti muodostettu yhteinen näkemys uhista ja vaaratilanteista on edellytys päätöksenteolle
siitä, tarvitaanko yhteistä EU:n tukemaa lieventävää tai reagoivaa tointa. Sellainen
tietojenvaihto edellyttää, että kaikki toimijat – EU:n elimet ja virastot sekä jäsenvaltiot –
osallistuvat teknisellä, toiminnallisella ja strategisella tasolla. Myös ENISA osallistuu EU:n
tasoisen tilannetietoisuuden rakentamiseen toimien yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EU:n
asianomaisten elinten kanssa. Osallisina ovat erityisesti tietoturvaloukkauksiin reagoivat ja
niitä tutkivat yksiköt17, CERT-EU, Europol ja EU:n tiedusteluanalyysikeskus (EU INTCEN).
Tätä voidaan hyödyntää uhkia koskevassa tiedustelussa ja politiikanteossa uhkakuvien
säännöllisen seurannan ja tehokkaan toiminnallisen yhteistyön yhteydessä sekä vastauksissa
laajamittaisiin rajatylittäviin poikkeamiin.
15
16
17
COM(2017) 477.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä
yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.
Kuten säädetään verkko- ja tietoturvadirektiivin 9 artiklassa.
4
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents