2. EU:N VARALTA RESILIENSSIN KASVATTAMINEN KYBERHYÖKKÄYSTEN Vahva kyberresilienssi edellyttää kollektiivista ja laaja-alaista lähestymistapaa. Sitä varten rakenteiden on oltava kestävämpiä ja tehokkaampia kyberturvallisuuden edistämiseksi ja kyberhyökkäyksiin reagoimiseksi jäsenvaltioissa ja myös EU:n omissa toimielimissä, virastoissa ja elimissä. Se edellyttää myös kattavampaa ja monialaista lähestymistapaa kyberresilienssiä ja strategista riippumattomuutta rakennettaessa, vahvoja sisämarkkinoita, EU:n teknologisen valmiuden mittavia parannuksia ja osaavien asiantuntijoiden paljon suurempaa määrää. Keskeistä on hyväksyä yleisesti, että kyberturvallisuus on yhteinen yhteiskunnallinen haaste, jotta hallinnon, talouden ja yhteiskunnan eri kerrokset saadaan osallistumaan. 2.1 Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston vahvistaminen Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto, (ENISA) on avainasemassa vahvistettaessa EU:n kyberresilienssiä ja reagoimista, mutta sen nykyinen toimeksianto rajoittaa sitä. Komissio esittää sen vuoksi kunnianhimoisen uudistusehdotuksen, joka sisältää pysyvän toimeksiannon virastolle15. Sen avulla ENISA voi tarjota tukea jäsenvaltioille, EU:n toimielimille ja keskeisten alojen yrityksille esimerkiksi verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetun direktiivin16 (verkko- ja tietoturvadirektiivi) ja kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien kehystä koskevan ehdotuksen täytäntöönpanemiseksi. Uudistetulla ENISAlla on vahva neuvoa-antava rooli politiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, mukaan lukien alakohtaisten aloitteiden sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin välisen johdonmukaisuuden edistäminen sekä tietojen jakamisen ja analysoinnin alakohtaisten keskusten perustamisessa auttaminen kriittisillä sektoreilla. ENISA nostaa vaatimustasoa ja tehostaa eurooppalaista valmiutta järjestämällä vuosittain yleiseurooppalaisia kyberturvallisuusharjoituksia, joissa yhdistetään reagointitapoja eri tasoilla. Se tukee myös EU:n politiikan kehittämistä tieto- ja viestintäteknologian kyberturvallisuuden sertifioinnin alalla, ja sillä on merkittävä tehtävä toiminnallisen yhteistyön ja kriisinhallinnan tehostamisessa eri puolilla EU:ta. Viraston tehtävänä on myös toimia kyberturvallisuusyhteisön tiedotuksen ja tietämyksen yhteyspisteenä. Nopeasti muodostettu yhteinen näkemys uhista ja vaaratilanteista on edellytys päätöksenteolle siitä, tarvitaanko yhteistä EU:n tukemaa lieventävää tai reagoivaa tointa. Sellainen tietojenvaihto edellyttää, että kaikki toimijat – EU:n elimet ja virastot sekä jäsenvaltiot – osallistuvat teknisellä, toiminnallisella ja strategisella tasolla. Myös ENISA osallistuu EU:n tasoisen tilannetietoisuuden rakentamiseen toimien yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EU:n asianomaisten elinten kanssa. Osallisina ovat erityisesti tietoturvaloukkauksiin reagoivat ja niitä tutkivat yksiköt17, CERT-EU, Europol ja EU:n tiedusteluanalyysikeskus (EU INTCEN). Tätä voidaan hyödyntää uhkia koskevassa tiedustelussa ja politiikanteossa uhkakuvien säännöllisen seurannan ja tehokkaan toiminnallisen yhteistyön yhteydessä sekä vastauksissa laajamittaisiin rajatylittäviin poikkeamiin. 15 16 17 COM(2017) 477. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa. Kuten säädetään verkko- ja tietoturvadirektiivin 9 artiklassa. 4

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents