2.2 Kohti kyberturvallisuuden sisämarkkinoita Lukuisat tekijät hillitsevät kyberturvallisuusmarkkinoiden tuotteiden, palvelujen ja prosessien kasvua EU:ssa. Keskeinen näkökohta on EU:n jäsenvaltioissa tunnustettujen kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien puuttuminen. Niiden avulla voitaisiin vaatia tuotteilta parempaa resilienssiä ja vahvistaa EU:n laajuista markkinaluottamusta. Komissio ehdottaa sen vuoksi EU:n kyberturvallisuuden sertifiointipuitteiden perustamista18. Niissä säädettäisiin menettelystä sellaisten EU:n laajuisten tuotteita, palveluja ja/tai järjestelmiä koskevien kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien perustamiseksi, joilla mukautetaan varmuustaso kyseiseen käyttöön (oli sitten kyseessä elintärkeät infrastruktuurit tai kuluttajille tarkoitetut laitteet)19. Se toisi selkeitä hyötyjä yrityksille, koska niiden ei tarvitsisi käydä läpi useita sertifiointiprosesseja rajatylittävässä kaupankäynnissä, joten ne säästäisivät hallinnollisia ja rahoituskustannuksia. Kyseisissä puitteissa kehitetyt järjestelmät voisivat myös auttaa rakentamaan kuluttajien luottamusta käyttämällä vaatimustenmukaisuutta koskevaa todistusta, jolla voidaan informoida ja vakuuttaa ostajia ja käyttäjiä tuotteiden ja palvelujen turvallisuusominaisuuksista. Näin voitaisiin luoda kilpailuetuna toimiva laadukas kyberturvallisuus. Tuloksena olisi resilienssin kasvu, koska tieto- ja viestintätekniikan tuotteet ja -palvelut olisi muodollisesti arvioitava noudattaen määritettyjä kyberturvallisuusstandardeja, jotka voitaisiin kehittää tiiviissä yhteydessä laajemman tieto- ja viestintätekniikan standardien kehitystyön kanssa20. Puitteiden järjestelmät olisivat vapaaehtoisia eivätkä ne aiheuttaisi välittömiä lainsäädännöllisiä velvollisuuksia myyjille tai palvelun tuottajille. Järjestelmät eivät olisi ristiriidassa sovellettavien lakisääteisten vaatimusten kuten EU:n tietosuojalainsäädännön kanssa. Kun puitteet on vahvistettu, komissio pyytää asianomaisia sidosryhmiä pohtimaan kolmea painopistealaa:  Elintärkeiden tai korkean riskin sovellusten turvallisuus21. Järjestelmät, joista olemme riippuvaisia jokapäiväisissä toimissamme kuten autot ja tehtaiden koneet, suurimmat järjestelmät kuten lentokoneet tai voimalat taikka pienet järjestelmät kuten lääkinnälliset laitteet muuttuvat jatkuvasti digitaalisemmiksi ja yhteenliitetymmäksi. Sen vuoksi sellaisten tuotteiden ja järjestelmien keskeisten tieto- ja viestintätekniikan komponenttien turvallisuutta olisi arvioitava perusteellisesti.  Kyberturvallisuus yksityisen ja julkisen sektorin laajasti käyttämissä digitaalisissa tuotteissa, järjestelmissä ja palveluissa hyökkäyksiltä puolustautumiseksi ja lainsäädännöllisten velvollisuuksien22 soveltamiseksi, kuten sähköpostin salaus, palomuurit ja virtuaaliset erillisverkot. On hyvin tärkeää, että tällaisten välineiden käytön lisääntyminen ei johda uusien riskien tai haavoittuvuuksien ilmaantumiseen. 18 19 20 21 22 COM(2017) 477. Varmuustaso osoittaa turvallisuusarvioinnin kurinalaisuutta ja se on usein suhteessa riskitasoon, joka liittyy kyseisiin soveltamisalueisiin tai toimintoihin (eli korkeampaa varmuustasoa edellytetään niiltä tieto- ja viestintätekniikan tuotteilta tai -palveluilta, joita käytetään korkean riskin aloilla tai toiminnoissa). COM(2016) 176. Poikkeuksena olisi tilanne, jossa muut unionin säädökset sääntelevät pakollista tai vapaaehtoista sertifiointia. Esimerkiksi direktiivissä (EU) 2016/1148, asetuksessa (EU) 2016/679, direktiivissä (EU) 2015/2366 ja muissa ehdotetuissa säädöksissä, kuten eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä, edellytetään kussakin, että organisaatiot ottavat käyttöön asianmukaiset turvatoimet olennaisten kyberturvallisuuteen liittyvien riskien käsittelemiseksi. 5

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents