Komissio on jo esittänyt kysymyksiä, jotka koskevat vastuuta uusien digitaalitekniikoiden30
yhteydessä, ja vaikutuksia ollaan analysoimassa. Seuraavat vaiheet saatetaan päätökseen
kesäkuuhun
2018
mennessä.
Kyberturvallisuus
herättää
vastuukysymyksiä
vahinkotapauksissa yrityksille ja toimitusketjuille, ja jos näitä kysymyksiä ei voida käsitellä,
se estää kyberturvallisuuden tuotteiden ja palvelujen vahvojen sisämarkkinoiden
kehittymisen.
EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen riippuu myös siitä, miten kyberturvallisuus otetaan
huomioon kauppaa ja investointeja koskevissa politiikoissa. Tärkeä esimerkki
kyberturvallisuudesta on ulkomaisten hankintojen vaikutus elintärkeisiin teknologioihin. Se
on keskeinen näkökohta Euroopan unionissa tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten
seuraamista31 koskevissa puitteissa, joiden tavoitteena on mahdollistaa kolmansista maista
tulevien investointien seuraaminen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella. Samasta
syystä kyberturvallisuutta koskevat vaatimukset ovat jo luoneet kaupan esteitä EU:n tavaroille
ja palveluille tärkeillä aloilla lukuisissa kolmansien maiden talouksissa. EU:n
kyberturvallisuutta koskevan sertifioinnin puitteet vahvistavat Euroopan kansainvälistä
asemaa entisestään, ja niitä olisi täydennettävä jatkuvilla pyrkimyksillä kehittää korkean
turvallisuustason maailmanlaajuisia standardeja ja keskinäisiä tunnustamista koskevia
sopimuksia.
2.3
Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetun direktiivin täysimääräinen
täytäntöönpano
Koska keskeiset välineet kyberturvallisuuden edistämiseksi ovat tällä hetkellä kansallisia, EU
on havainnut tarpeen käyttää isompaa työkalua. Laaja-alaiset kyberturvallisuuspoikkeamat
vaikuttavat harvoin vain yhteen jäsenvaltioon, koska keskeisten alojen, kuten pankkitoiminta,
energia tai liikenne, luonne muuttuu jatkuvasti globaalimmaksi, digitaaliriippuvaisemmaksi ja
yhteenliittyneemmäksi.
Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettu direktiivi (verkko- ja
tietoturvadirektiivi) on ensimmäinen EU:n laajuinen kyberturvallisuutta koskeva säädös32. Se
on suunniteltu kehittämään resilienssiä parantamalla kansallisia kyberturvallisuuden
valmiuksia, edistämään parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja edellyttämään, että
keskeisten talouden alojen yritykset ottavat käyttöön tehokkaita riskinhallintakäytäntöjä ja
ilmoittavat vakavista turvapoikkeamista kansallisille viranomaisille. Kyseisiä velvoitteita
sovelletaan myös kolmentyyppisiin keskeisten internet-palvelujen tarjoajiin. Ne tarjoavat
pilvipalveluja, hakukoneita ja verkossa toimivia markkinapaikkoja. Tavoitteena on vahvempi
ja järjestelmällisempi lähestymistapa ja parempi tiedonkulku.
EU:n kyberresilienssin kannalta on keskeistä, että kaikki jäsenvaltiot panevat direktiivin
täysimääräisesti täytäntöön toukokuuhun 2018 mennessä. Tätä prosessia tuetaan
jäsenvaltioiden kollektiivisilla toimilla, joiden tuloksena saadaan syksyyn 2017 mennessä
suuntaviivat yhdenmukaisemman täytäntöönpanon tukemiseksi erityisesti suhteessa
keskeisten palvelujen tarjoajiin. Komissio antaa myös tiedonannon33 osana tätä
kyberturvallisuuspakettia tukeakseen niiden pyrkimyksiä tarjoamalla parhaita käytänteitä
30
31
32
33
COM(2017) 228.
COM(2017) 478.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä
yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.
COM(2017) 476.
7
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents