Komissio on jo esittänyt kysymyksiä, jotka koskevat vastuuta uusien digitaalitekniikoiden30 yhteydessä, ja vaikutuksia ollaan analysoimassa. Seuraavat vaiheet saatetaan päätökseen kesäkuuhun 2018 mennessä. Kyberturvallisuus herättää vastuukysymyksiä vahinkotapauksissa yrityksille ja toimitusketjuille, ja jos näitä kysymyksiä ei voida käsitellä, se estää kyberturvallisuuden tuotteiden ja palvelujen vahvojen sisämarkkinoiden kehittymisen. EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen riippuu myös siitä, miten kyberturvallisuus otetaan huomioon kauppaa ja investointeja koskevissa politiikoissa. Tärkeä esimerkki kyberturvallisuudesta on ulkomaisten hankintojen vaikutus elintärkeisiin teknologioihin. Se on keskeinen näkökohta Euroopan unionissa tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamista31 koskevissa puitteissa, joiden tavoitteena on mahdollistaa kolmansista maista tulevien investointien seuraaminen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella. Samasta syystä kyberturvallisuutta koskevat vaatimukset ovat jo luoneet kaupan esteitä EU:n tavaroille ja palveluille tärkeillä aloilla lukuisissa kolmansien maiden talouksissa. EU:n kyberturvallisuutta koskevan sertifioinnin puitteet vahvistavat Euroopan kansainvälistä asemaa entisestään, ja niitä olisi täydennettävä jatkuvilla pyrkimyksillä kehittää korkean turvallisuustason maailmanlaajuisia standardeja ja keskinäisiä tunnustamista koskevia sopimuksia. 2.3 Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetun direktiivin täysimääräinen täytäntöönpano Koska keskeiset välineet kyberturvallisuuden edistämiseksi ovat tällä hetkellä kansallisia, EU on havainnut tarpeen käyttää isompaa työkalua. Laaja-alaiset kyberturvallisuuspoikkeamat vaikuttavat harvoin vain yhteen jäsenvaltioon, koska keskeisten alojen, kuten pankkitoiminta, energia tai liikenne, luonne muuttuu jatkuvasti globaalimmaksi, digitaaliriippuvaisemmaksi ja yhteenliittyneemmäksi. Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettu direktiivi (verkko- ja tietoturvadirektiivi) on ensimmäinen EU:n laajuinen kyberturvallisuutta koskeva säädös32. Se on suunniteltu kehittämään resilienssiä parantamalla kansallisia kyberturvallisuuden valmiuksia, edistämään parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja edellyttämään, että keskeisten talouden alojen yritykset ottavat käyttöön tehokkaita riskinhallintakäytäntöjä ja ilmoittavat vakavista turvapoikkeamista kansallisille viranomaisille. Kyseisiä velvoitteita sovelletaan myös kolmentyyppisiin keskeisten internet-palvelujen tarjoajiin. Ne tarjoavat pilvipalveluja, hakukoneita ja verkossa toimivia markkinapaikkoja. Tavoitteena on vahvempi ja järjestelmällisempi lähestymistapa ja parempi tiedonkulku. EU:n kyberresilienssin kannalta on keskeistä, että kaikki jäsenvaltiot panevat direktiivin täysimääräisesti täytäntöön toukokuuhun 2018 mennessä. Tätä prosessia tuetaan jäsenvaltioiden kollektiivisilla toimilla, joiden tuloksena saadaan syksyyn 2017 mennessä suuntaviivat yhdenmukaisemman täytäntöönpanon tukemiseksi erityisesti suhteessa keskeisten palvelujen tarjoajiin. Komissio antaa myös tiedonannon33 osana tätä kyberturvallisuuspakettia tukeakseen niiden pyrkimyksiä tarjoamalla parhaita käytänteitä 30 31 32 33 COM(2017) 228. COM(2017) 478. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa. COM(2017) 476. 7

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents