direktiivin täytäntöönpanon kannalta olennaisilta jäsenvaltioilta ja opastamalla, miten direktiivi toimii käytännössä. Direktiiviä on tarpeen täydentää tiedonkulun alalla. Nyt se esimerkiksi kattaa vain keskeiset strategiset alat, mutta loogisesti olisi tarpeen soveltaa samanlaista lähestymistapaa kaikkiin verkkohyökkäyksistä kärsineisiin sidosryhmiin, jotta haavoittuvuuksia voidaan arvioida järjestelmällisesti ja tutkia mitä kautta kyberhyökkääjät tulevat. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön ja tietojen jakamisen tiellä on lukuisia esteitä. Hallitukset ja viranomaiset ovat haluttomia jakamaan kyberturvallisuuteen liittyviä tietoja, koska ne pelkäävät vaarantavansa kansallisen turvallisuuden tai kilpailukyvyn. Yksityiset yritykset ovat haluttomia jakamaan tietoja kyberhaavoittuvuuksistaan ja niistä seuraavista tappioistaan, koska ne pelkäävät paljastavansa arkaluonteisia liiketoimintatietoja, vaarantavansa maineensa tai rikkovansa tietosuojasääntöjä34. On vahvistettava luottamusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin laajemman yhteistyön tukemiseksi ja tietojen jakamiseksi useammalle alalle. Tietojen jakamisen ja analysoinnin alakohtaisten keskusten rooli on erityisen tärkeä, kun luodaan tarvittavaa luottamusta tietojen jakamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Joihinkin ensimmäisiin toimiin on ryhdytty tietyillä kriittisillä sektoreilla kuten ilmailualalla, perustamalla ilmailualan kyberturvallisuuden eurooppalainen keskus35, ja energia-alalla kehittämällä tietojen jakamisen ja analysoinnin alakohtaisia keskuksia36. Komissio tukee kaikilta osin tätä lähestymistapaa ENISAn tuella. Erityisesti on kiihdytettävä vauhtia niiden alojen osalta, jotka tarjoavat verkko- ja tietoturvadirektiivissä määriteltyjä keskeisiä palveluja. 2.4 Resilienssi nopean hätäavun avulla Kyberhyökkäyksen aikana nopea ja tehokas reagointi voi lieventää sen vaikutuksia. Näin voidaan myös osoittaa, että viranomaiset eivät vain seuraa voimattomana sivusta kyberhyökkäysten aikana, ja rakentaa luottamusta. EU:n toimielinten oman reagoinnin osalta kybernäkökulma olisi sisällytettävä olemassa oleviin EU:n kriisinhallintamekanismeihin. Näitä ovat neuvoston puheenjohtajan koordinoimat EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt37 ja nopea yleishälytysjärjestelmä38. Tarve reagoida erityisen vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan tai hyökkäykseen voisi olla riittävä peruste, jotta EU:n jäsenvaltio voi vedota EU:n yhteisvastuulausekkeeseen39. Nopea ja tehokas toiminta riippuu myös kaikkien keskeisten toimijoiden välisestä nopeasta tietojenvaihdon järjestelmästä kansallisella tasolla ja EU:ssa, mikä puolestaan edellyttää, että niiden roolit ja vastuualueet ovat selkeät. Komissio on kuullut toimielimiä ja jäsenvaltioita suunnitelmasta, joka koskee sitä, kuinka EU ja jäsenvaltiot voivat reagoida tehokkaasti laajamittaisen kyberhyökkäyksen tapahtuessa. Suunnitelmassa, joka esitetään tähän pakettiin 34 35 36 37 38 39 Cybersecurity in the European Digital Single Market, High level group of Scientific Advisors, March 2017. Erityinen kysymys koskee liikesalaisuuksia, josta heinäkuussa 2016 annetussa tiedonannossa ”Euroopan kyberresilienssijärjestelmän vahvistaminen” mainitaan pidättyväisyys ilmoittaa liikesalaisuuksien kybervarkauksista ja luottamuksellisuuden varmistavien ilmoituskanavien merkitys. https://www.easa.europa.eu/newsroom-and-events/news/implementation-european-centre-cyber-securityaviationeccsa. Nämä ovat yksityisten ja julkisten toimijoiden muodostamia voittoa tavoittelemattomia organisaatioita kyberuhkia ja riskejä, niiden ehkäisemistä ja lieventämistä sekä niihin vastaamista varten. Katso esim. European Energy Information Sharing and Analysis Centres (http://www.ee-isac.eu). Sen avulla on mahdollista koordinoida reagointia korkeimmalla poliittisella tasolla nopeasti merkittäviin eri alojen kriiseihin. Niiden avulla voidaan jakaa sisäisesti tietoja ja koordinoida ilmeneviä monialaisia kriisejä taikka ennakoitavissa olevia tai välittömiä uhkia, jotka edellyttävät toimia EU:n tasolla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan nojalla. 8

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents