direktiivin täytäntöönpanon kannalta olennaisilta jäsenvaltioilta ja opastamalla, miten
direktiivi toimii käytännössä.
Direktiiviä on tarpeen täydentää tiedonkulun alalla. Nyt se esimerkiksi kattaa vain keskeiset
strategiset alat, mutta loogisesti olisi tarpeen soveltaa samanlaista lähestymistapaa kaikkiin
verkkohyökkäyksistä kärsineisiin sidosryhmiin, jotta haavoittuvuuksia voidaan arvioida
järjestelmällisesti ja tutkia mitä kautta kyberhyökkääjät tulevat. Lisäksi julkisen ja yksityisen
sektorin välisen yhteistyön ja tietojen jakamisen tiellä on lukuisia esteitä. Hallitukset ja
viranomaiset ovat haluttomia jakamaan kyberturvallisuuteen liittyviä tietoja, koska ne
pelkäävät vaarantavansa kansallisen turvallisuuden tai kilpailukyvyn. Yksityiset yritykset ovat
haluttomia jakamaan tietoja kyberhaavoittuvuuksistaan ja niistä seuraavista tappioistaan,
koska ne pelkäävät paljastavansa arkaluonteisia liiketoimintatietoja, vaarantavansa maineensa
tai rikkovansa tietosuojasääntöjä34. On vahvistettava luottamusta julkisen ja yksityisen
sektorin kumppanuuksiin laajemman yhteistyön tukemiseksi ja tietojen jakamiseksi
useammalle alalle. Tietojen jakamisen ja analysoinnin alakohtaisten keskusten rooli on
erityisen tärkeä, kun luodaan tarvittavaa luottamusta tietojen jakamiseksi yksityisen ja
julkisen sektorin välillä. Joihinkin ensimmäisiin toimiin on ryhdytty tietyillä kriittisillä
sektoreilla kuten ilmailualalla, perustamalla ilmailualan kyberturvallisuuden eurooppalainen
keskus35, ja energia-alalla kehittämällä tietojen jakamisen ja analysoinnin alakohtaisia
keskuksia36. Komissio tukee kaikilta osin tätä lähestymistapaa ENISAn tuella. Erityisesti on
kiihdytettävä vauhtia niiden alojen osalta, jotka tarjoavat verkko- ja tietoturvadirektiivissä
määriteltyjä keskeisiä palveluja.
2.4
Resilienssi nopean hätäavun avulla
Kyberhyökkäyksen aikana nopea ja tehokas reagointi voi lieventää sen vaikutuksia. Näin
voidaan myös osoittaa, että viranomaiset eivät vain seuraa voimattomana sivusta
kyberhyökkäysten aikana, ja rakentaa luottamusta. EU:n toimielinten oman reagoinnin osalta
kybernäkökulma olisi sisällytettävä olemassa oleviin EU:n kriisinhallintamekanismeihin.
Näitä ovat neuvoston puheenjohtajan koordinoimat EU:n poliittisen kriisitoiminnan
integroidut järjestelyt37 ja nopea yleishälytysjärjestelmä38. Tarve reagoida erityisen vakavaan
kyberturvallisuuspoikkeamaan tai hyökkäykseen voisi olla riittävä peruste, jotta EU:n
jäsenvaltio voi vedota EU:n yhteisvastuulausekkeeseen39.
Nopea ja tehokas toiminta riippuu myös kaikkien keskeisten toimijoiden välisestä nopeasta
tietojenvaihdon järjestelmästä kansallisella tasolla ja EU:ssa, mikä puolestaan edellyttää, että
niiden roolit ja vastuualueet ovat selkeät. Komissio on kuullut toimielimiä ja jäsenvaltioita
suunnitelmasta, joka koskee sitä, kuinka EU ja jäsenvaltiot voivat reagoida tehokkaasti
laajamittaisen kyberhyökkäyksen tapahtuessa. Suunnitelmassa, joka esitetään tähän pakettiin
34
35
36
37
38
39
Cybersecurity in the European Digital Single Market, High level group of Scientific Advisors, March 2017.
Erityinen kysymys koskee liikesalaisuuksia, josta heinäkuussa 2016 annetussa tiedonannossa ”Euroopan
kyberresilienssijärjestelmän vahvistaminen” mainitaan pidättyväisyys ilmoittaa liikesalaisuuksien
kybervarkauksista ja luottamuksellisuuden varmistavien ilmoituskanavien merkitys.
https://www.easa.europa.eu/newsroom-and-events/news/implementation-european-centre-cyber-securityaviationeccsa.
Nämä ovat yksityisten ja julkisten toimijoiden muodostamia voittoa tavoittelemattomia organisaatioita
kyberuhkia ja riskejä, niiden ehkäisemistä ja lieventämistä sekä niihin vastaamista varten. Katso esim.
European Energy Information Sharing and Analysis Centres (http://www.ee-isac.eu).
Sen avulla on mahdollista koordinoida reagointia korkeimmalla poliittisella tasolla nopeasti merkittäviin eri
alojen kriiseihin.
Niiden avulla voidaan jakaa sisäisesti tietoja ja koordinoida ilmeneviä monialaisia kriisejä taikka
ennakoitavissa olevia tai välittömiä uhkia, jotka edellyttävät toimia EU:n tasolla.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan nojalla.
8
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents