kuuluvassa suosituksessa40, selitetään miten kyberturvallisuus on sisällytetty olemassa oleviin EU:n kriisinhallintamekanismeihin ja määritellään jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten, virastojen ja elinten41 välisen yhteistyön tavoitteet ja muodot vastattaessa laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin ja -kriiseihin. Suosituksessa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä pyydetään myös perustamaan EU:n kyberturvallisuuden kriisinhallintakehys, jotta suunnitelma voitaisiin toteuttaa käytännössä. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti kyberturvallisuusriskien ja muiden kriisien hallintaa koskevissa harjoituksissa42, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Koska kyberturvallisuuspoikkeamat voisivat olennaisesti vaikuttaa talouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään, yhtenä vaihtoehtona voisi olla tutkia kyberturvallisuuden hätäapurahaston perustamisen mahdollisuutta muilla EU:n politiikan aloilla olevien muiden vastaavien kriisinhallintamekanismien esimerkkiä seuraten. Se voisi auttaa jäsenvaltioita hakemaan apua EU:n tasolla merkittävän poikkeaman sattuessa edellyttäen, että jäsenvaltio oli ennen poikkeamaa ottanut käyttöön vakaan kyberturvallisuusjärjestelmän, johon kuuluu verkko- ja tietoturvadirektiivin täysimääräinen täytäntöönpano ja kehittyneet riskienhallintaja valvontapuitteet kansallisella tasolla. Sellainen rahasto, joka täydentäisi olemassa olevia kriisinhallintamekanismeja EU:n tasolla, voisi käyttää nopean reagoinnin valmiutta yhteisvastuulle ja rahoitukselle ominaisiin hätäaputoimiin. Näitä toimia ovat esimerkiksi sellaisten laitteiden, joiden turvallisuus on vaarantunut, korvaaminen taikka lieventävien tai reagoivien välineiden käyttöönotto. Tässä voitaisiin hyödyntää kansallista asiantuntemusta EU:n pelastuspalvelumekanismin pohjalta. 2.5 Kyberturvallisuuden osaamisverkosto ja Euroopan kyberturvallisuuden tutkimusja osaamiskeskus Kyberturvallisuuden teknologiset välineet ovat strateginen voimavara sen lisäksi, että ne ovat keskeisiä kasvuteknologioita tulevaisuutta varten. On EU:n strategisen edun mukaista varmistaa, että EU säilyttää ja kehittää keskeisiä valmiuksia digitaalisen taloutensa, yhteiskuntansa ja demokratiansa turvaamiseksi, suojatakseen kriittiset laitteistot ja ohjelmistot sekä tarjotakseen keskeisiä kyberturvallisuuspalveluja. Vuonna 2016 perustettu julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuus43 oli merkittävä ensimmäinen toimi, jonka perusteella tehdään jopa 1,8 miljardin euron investointeja vuoteen 2020 mennessä. Muualla maailmassa tehtävien investointien laajuus44 osoittaa kuitenkin, että EU:n on investoitava enemmän ja käsiteltävä jotenkin valmiuksien sirpaloituminen ympäri EU:ta. EU voi tarjota lisäarvoa, kun otetaan huomioon kyberturvallisuusteknologian kehittyneisyys, tarvittavat mittavat investoinnit ja EU:n laajuisesti toimivien ratkaisujen tarve. Jäsenvaltioiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden suorittamaan työhön perustuvana jatkotoimena voitaisiin vahvistaa EU:n kyberturvallisuusvalmiuksia kyberturvallisuuden 40 41 42 43 44 C(2017) 6100. Mukaan lukien Europol, ENISA, EU:n toimielinten, elinten ja virastojen EU-tietoturvayksikkö (Computer Emergency Response Team, CERT-EU) ja EU:n tiedusteluanalyysikeskus (EU INTCEN). Esimerkiksi ENISAn järjestämissä: https://www.enisa.europa.eu/topics/cyber-exercises/cyber-europeprogramme. C(2016) 4400 final. Yhdysvallat investoi 19 miljardia dollaria kyberturvallisuuteen pelkästään vuonna 2017, mikä merkitsee 35 prosentin kasvua verrattuna vuoteen 2016. Valkoisen talon tiedottaja: ‘Fact Sheet: Cybersecurity National Action Plan’, 9. helmikuuta 2016. 9

Select target paragraph3

Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents