kuuluvassa suosituksessa40, selitetään miten kyberturvallisuus on sisällytetty olemassa oleviin
EU:n kriisinhallintamekanismeihin ja määritellään jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten,
virastojen ja elinten41 välisen yhteistyön tavoitteet ja muodot vastattaessa laajamittaisiin
kyberturvallisuuspoikkeamiin ja -kriiseihin. Suosituksessa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä
pyydetään myös perustamaan EU:n kyberturvallisuuden kriisinhallintakehys, jotta
suunnitelma voitaisiin toteuttaa käytännössä. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti
kyberturvallisuusriskien ja muiden kriisien hallintaa koskevissa harjoituksissa42, ja sitä
päivitetään tarvittaessa.
Koska kyberturvallisuuspoikkeamat voisivat olennaisesti vaikuttaa talouteen ja ihmisten
jokapäiväiseen elämään, yhtenä vaihtoehtona voisi olla tutkia kyberturvallisuuden
hätäapurahaston perustamisen mahdollisuutta muilla EU:n politiikan aloilla olevien muiden
vastaavien kriisinhallintamekanismien esimerkkiä seuraten. Se voisi auttaa jäsenvaltioita
hakemaan apua EU:n tasolla merkittävän poikkeaman sattuessa edellyttäen, että jäsenvaltio
oli ennen poikkeamaa ottanut käyttöön vakaan kyberturvallisuusjärjestelmän, johon kuuluu
verkko- ja tietoturvadirektiivin täysimääräinen täytäntöönpano ja kehittyneet riskienhallintaja valvontapuitteet kansallisella tasolla. Sellainen rahasto, joka täydentäisi olemassa olevia
kriisinhallintamekanismeja EU:n tasolla, voisi käyttää nopean reagoinnin valmiutta
yhteisvastuulle ja rahoitukselle ominaisiin hätäaputoimiin. Näitä toimia ovat esimerkiksi
sellaisten laitteiden, joiden turvallisuus on vaarantunut, korvaaminen taikka lieventävien tai
reagoivien välineiden käyttöönotto. Tässä voitaisiin hyödyntää kansallista asiantuntemusta
EU:n pelastuspalvelumekanismin pohjalta.
2.5
Kyberturvallisuuden osaamisverkosto ja Euroopan kyberturvallisuuden tutkimusja osaamiskeskus
Kyberturvallisuuden teknologiset välineet ovat strateginen voimavara sen lisäksi, että ne ovat
keskeisiä kasvuteknologioita tulevaisuutta varten. On EU:n strategisen edun mukaista
varmistaa, että EU säilyttää ja kehittää keskeisiä valmiuksia digitaalisen taloutensa,
yhteiskuntansa ja demokratiansa turvaamiseksi, suojatakseen kriittiset laitteistot ja ohjelmistot
sekä tarjotakseen keskeisiä kyberturvallisuuspalveluja.
Vuonna 2016 perustettu julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuus43 oli
merkittävä ensimmäinen toimi, jonka perusteella tehdään jopa 1,8 miljardin euron
investointeja vuoteen 2020 mennessä. Muualla maailmassa tehtävien investointien laajuus44
osoittaa kuitenkin, että EU:n on investoitava enemmän ja käsiteltävä jotenkin valmiuksien
sirpaloituminen ympäri EU:ta.
EU voi tarjota lisäarvoa, kun otetaan huomioon kyberturvallisuusteknologian kehittyneisyys,
tarvittavat mittavat investoinnit ja EU:n laajuisesti toimivien ratkaisujen tarve. Jäsenvaltioiden
sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden suorittamaan työhön perustuvana
jatkotoimena voitaisiin vahvistaa EU:n kyberturvallisuusvalmiuksia kyberturvallisuuden
40
41
42
43
44
C(2017) 6100.
Mukaan lukien Europol, ENISA, EU:n toimielinten, elinten ja virastojen EU-tietoturvayksikkö (Computer
Emergency Response Team, CERT-EU) ja EU:n tiedusteluanalyysikeskus (EU INTCEN).
Esimerkiksi ENISAn järjestämissä: https://www.enisa.europa.eu/topics/cyber-exercises/cyber-europeprogramme.
C(2016) 4400 final.
Yhdysvallat investoi 19 miljardia dollaria kyberturvallisuuteen pelkästään vuonna 2017, mikä merkitsee 35
prosentin kasvua verrattuna vuoteen 2016. Valkoisen talon tiedottaja: ‘Fact Sheet: Cybersecurity National
Action Plan’, 9. helmikuuta 2016.
9
Select target paragraph3
Connect to a paragraph
Connect to an entity
Disable highlights
Add to table of contents